Tulirokkoepidemia Sörnäisten kansanlastentarhassa 1891
02/04/2020
Luontokokemukset virittävät lapsen ilmaisun moniin muotoihin
05/05/2020
Museoiden tehtävänä on historiallisen aineiston lisäksi tallentaa ja dokumentoida myös nykypäivän ilmiöitä tulevien sukupolvien tutkittavaksi.
Ebeneser-säätiön arkistoon on vuosien saatossa tallennettu monenlaisia kirjallisia dokumentteja erilaisista lastentarhatoimintaan liittyvistä asioista: lastentarhan toimintasuunnitelmia, seminaariopiskelijoiden luentomuistiinpanoja, askartelumalleja ja esimerkiksi kirjeenvaihtoa. Jos näitä ei olisi aikoinaan otettu talteen, meillä saattaisi olla erilainen ja kapeampi ymmärrys siitä, millaista lastentarhatoiminta eri vuosikymmeninä on ollut. Tästä syystä teemme tulevaisuuden tutkijoille palveluksen dokumentoimalla 2020-lukua tässä ja nyt.
Alkuvuodesta 2020 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi luokiteltu koronavirus (Covid-19) aiheutti Suomessakin poikkeusolot ja toimenpiteet, jollaisiin ei toivottavasti pitkään aikaan tarvitse uudelleen ryhtyä. Näillä toimenpiteillä on suora vaikutus myös päiväkotien toimintaan.
Lastentarhamuseo käynnisti maaliskuussa 2020 nykydokumentointihankkeen, jossa dokumentoidaan sitä, millaista on päiväkotielämä tällaisena poikkeusaikana ja mitä ajatuksia se päiväkotien työntekijöissä herättää. Museo julkaisi päiväkotien henkilökunnalle suunnatun kyselylomakkeen, johon pääsee edelleen vastaamaan. Vastauksia tuli alle viikossa lähes 400 ja määrä kasvaa jatkuvasti. Lämmin kiitos jo tässä vaiheessa kaikille ajatuksiaan jakaneille! Lomakkeessa on myös ohjeet valokuvien lähettämiseen.
Lastentarhamuseon kokoelmat ovat avoimia tutkijoille ja arkistoa hyödynnetään erilaisissa tutkimuksissa. Aineistoa hyödynnetään myös esimerkiksi museonäyttelyissä ja otteita kokoelmista voidaan jakaa verkossa (esimerkiksi museon verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa). Kyselyyn vastataan anonyymisti, eli vastaajia ei voi aineistosta tunnistaa.
Miltä arki päiväkodeissa tällä hetkellä näyttää?
Vastausten alustavan tarkastelun perusteella tilojen siivous ja järjestely on korostunut päiväkodeissa. Osa käyttää suojahanskoja ja siivousta on muutenkin tehostettu. Toisaalta oli myös vastauksia, joissa todettiin ettei mitään muutosta siivoukseen ole tehty – päinvastoin siivotaan vähemmän, kun lapsia on vähemmän. Vastauskokonaisuudesta voi päätellä, että eri kunnissa toimitaan näiltä osin hyvin eri tavoin.
Monissa vastauksissa kuuluu työntekijöiden huoli omasta ja muiden terveydestä. Vastaajia huolettaa sairastuminen ja toisaalta se, että itse oireettomana saattaa levittää virusta. Tilanne ymmärrettävästi herättää monenlaisia tunteita. Siitä iloittiin, että suurin osa perheistä on pystynyt pitämään lapset kotona ja sen koettiin helpottavan ahdistusta hieman.
”Koen, etten ole läsnä. Pelkään ja olen ahdistunut koko ajan. Suunnitelmia on vaikeaa tehdä, eikä toimintaa halua suunnitella ettei lapsia tulisi paikalle lisää. Pelkään, että suunnittelemalla ”liian kivaa” tekemistä, lasten vanhemmat innostuvat tuomaan lisää lapsia paikalle. Toivon saavani jäädä sairaslomalle pian, niin pelokkaana olen tilanteesta.”
Osa vastaajista on onnistunut tilanteen myötä löytämään itsestään myös uudenlaisia puolia ammatillisessa mielessä. Monessa päiväkodissa pidetään yhteyttä kotiin jääneisiin perheisiin joko puhelimitse tai erilaisten sovellusten kautta, lapsille lähetetään videotervehdyksiä, perheille erilaisia toimintavinkkejä. Tavoitteena on pitää lasten arki mahdollisimman tuttuna ja turvallisena – sellaisena, kuin se päiväkodissakin olisi.
”Pidän etäkokouksia perheiden sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Lähetän harjoituksia koteihin sähköpostitse. Luon itse sähköistä materiaalia. Työni on erilaisempaa, muttei kevyempää. Toimimme paljon ulkona ja metsässä. Opin kokoajan lisää opettajuudestani.”
”Kirjoitan perheille joka viikko kirjeen, jossa pureudun vanhempia askarruttaviin kysymyksiin ja huolenaiheisiin. Lisäksi sisällöissä on tämän kevätkauden kasvatuksellisista tavoitteista erilaisia infopaketteja.”
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten työpanos on tällä hetkellä kriittisen tärkeä ja vastauksia lukiessa heidän ammattitaitonsa tulee selvästi näkyviin kaiken sen huolen keskeltäkin.
”Toivon, että me varhaiskasvatuksen työntekijät huomioidaan seuraavissa palkkaneuvotteluissa. Kuten olemme nyt todenneet, olemme yhteiskuntamme selkäranka.”
Miten lapset käsittelevät tilannetta?
Varmasti jokaisessa päiväkodissa pestään tällä hetkellä käsiä ahkerasti ja hygienian merkitystä korostetaan. Käsienpesua harjoitellaan lasten kanssa ja heidän kysymyksiinsä vastataan. Toisaalta päiväkoti halutaan pitää ”koronavapaana” paikkana, jossa arki pysyy mahdollisimman tavallisena.
Lapset ovat kuitenkin tietoisia siitä, että eletään poikkeuksellisia aikoja – se näkyy heidän omassa arjessaan. Parinkymmenen lapsen ryhmässä on enää muutama lapsi, leluja pestään ahkerasti, työntekijät ja vanhemmat keskustelevat keskenään kenties eri tavalla eikä isovanhempiakaan saa tavata. Lapsetkaan eivät voi uutisilta välttyä ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtävä onkin lievittää mahdollisia pelkoja ja ahdistusta tilanteesta.
Lapsilla on oma keinonsa käsitellä ajankohtaisia ja vaikeita asioita: leikki. Leikin tutkija ja varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori (KT) Jonna Kangas korostaa, että aikuisten tulee viestiä lapselle, ettei koronan leikkimisessä ole mitään väärää. ”Vaikka korona ei ole leikin asia, koronaa on tärkeä päästä käsittelemään leikin kautta”, Kangas toteaa.
Koronatilanne näyttäytyy myös Lastentarhamuseon kyselyn mukaan lasten leikeissä mitä moninaisemmilla tavoilla.
”Lapset tuntuvat olevan tietoisia, että nyt liikkuu pöpö jota pitää välttää. Ei voi mennä mummua katsomaan. Lääkärileikeissä potilaalla on korona. Aihetta on käsitelty eritavoin lasten ikä huomioiden. Turhaa lietsomista vältetään. Jos lapsella kysymyksiä, niihin vastataan totuudenmukaisesti ja lapsentasoisesti. Kun Uudenmaan rajat suljettiin, lapset pihassa pyöräillessään leikkivät rajatarkastusta.”
”Lapset myös leikkivät uutisia ja tiedostustilaisuuksia spontaanisti ulkona. Pyrimme kuitenkin tarjoamaan lapsille turvallista arkea monipuolisine tekemisineen, jotta koronaa ei koko ajan tarvitsisi pohtia.”
”Virus on esillä lasten leikeissä. Eräänä päivänä lapset rakensivat majan, se oli hotelli. Hotelli suljettiin leikissä koronaviruksen takia.”
Ikävä tavallista päiväkotiarkea
Poikkeustilanne saa ihmiset katsomaan normaalia arkielämäänsä uudella tavalla. Päiväkotien henkilökunta ikävöi lapsia ja lapset omia opettajiaan ja hoitajiaan. Tämänhetkinen tilanne vaatii kaikilta paljon, kuten eräs vastaaja kiteytti: ”Vaatii henkilökohtaisia ponnistuksia sietää epävarmuuden tilaa. Ikävöin kovasti normaalia päiväkotiarkeamme, työyhteisöämme sekä lapsia ja heidän perheitään.”
Kaikki kyselylomakkeen kautta saadut vastaukset ovat arvokkaita. Niiden avulla voidaan nyt ja tulevaisuudessa muodostaa kuva siitä, miltä tämä aika näyttää suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Aineisto on tutkijoille avointa ja sitä voidaan hyödyntää tutkimuksissa aina opinnäytteistä alkaen.
Lomakkeen kysymyksiä voidaan hyödyntää myös päiväkotien sisäisissä keskusteluissa ja purkupalavereissa, kun koronatilannetta, sen hoitoa ja vaikutuksia jälkikäteen käydään läpi.
Kenties pysäyttävin yksittäinen vastaus kyselylomakkeen viimeiseen ”sana on vapaa” -kysymykseen oli seuraava: ”Milloin tämä loppuu.”
Päätän kuitenkin kirjoitukseni toiseen saman kysymyksen vastaukseen: ”Tsemppiä kaikille, me selvitään tästä.”
Susanna Gillberg
Lastentarhamuseon kokoelma-amanuenssisusanna.gillberg(at)ebeneser.fi
Kirjoituksen kuvituskuvat: Päiväkoti Ebeneser
Lähde:
Kangas, J. (2020) Saako koronalla leikkiä? Kirjoitus julkaistu jaettavaksi Facebookissa
