Hanna ja Betty
suomalaisen lastentarhatoiminnan uranuurtajakaksikko
Suomalaisen lastentarhatyƶn uranuurtajat Hanna Rothman ja Elisabeth Alander tekivƤt mittavan uran varhaiskasvatuksen ja opettajakoulutuksen parissa. HeitƤ tituleerataan myƶs suomalaisen varhaiskasvatuksen Ƥideiksi.
Johanna "Hanna" Sofia Rothman (1856ā1920) syntyi vuonna 1856 HelsingissƤ Lapinlahden sairaalan taloudenhoitajan perheeseen. Hannan perhe kuului Helsingin ruotsinkieliseen sivistyneistƶƶn, mutta ei ollut erityisen varakas. Hanna kƤvi ruotsinkielisen tyttƶkoulun ja oli jo varhain pƤƤttƤnyt hankkia oman ammatin.
Varsinaisen koulun pƤƤtyttyƤ Hanna suoritti nk. opettajatarluokat, jonka jƤlkeen vuonna 1881 hƤn lƤhti Berliiniin opiskelemaan lastentarhanopettajaksi Pestalozzi-Frƶbel-Haus -nimiseen Henriette Schrader-Breymannin (1827ā1899) perustamaan oppilaitokseen. BerliinistƤ Hanna toi frƶbelilƤisen lastentarhaideologian Suomeen. Saksalaisen aktiivisuuspedagogi Friedrich Frƶbelin (1782ā1852) kasvatusideologia pohjautui elƤmƤnlƤheiseen, sosiaalipedagogiseen ja lasten aktiivisuutta korostavaan nƤkemykseen. Henriette Schrader-Breymannin opeista Hanna otti mukaansa kansanlastentarha-aatteen yhteiskunnallisen merkityksen, taloustƶiden tƤrkeyden sekƤ kasvattajattaren henkisen Ƥitiyden ihanteen.
Vuonna 1888 Hanna perusti ensimmƤisen kansanlastentarhan Helsinkiin ja heti perƤƤn SƶrnƤisten kansanlastentarhan. Tyƶn laajentuessa hƤn sai rinnalleen toisen suomalaisen lastentarhatyƶn uranuurtajan. Elisabeth "Betty" Alander (1859ā1940), syntyi huonekalutehtailija Alanderin sivistyneistƶperheeseen vuonna 1859. Hannan tavoin Betty opiskeli tyttƶkoulussa ja sen jƤlkeen opettajatarluokilla, joista hƤn sai pƤƤstƶtodistuksen vuonna 1881. TyƶskenneltyƤƤn vuoden SƶrnƤisten kansanlastentarhassa myƶs Betty lƤhti Berliiniin opiskelemaan lastentarhanopettajaksi. HƤn palasi useaan otteeseen Berliiniin jatkaakseen opintojaan saamatta niitƤ kuitenkaan pƤƤtƶkseen.
Betty ja Hanna jatkoivat lastentarhatyƶn kehittƤmistƤ Suomessa ja perustivat vuonna 1892 lastentarhanopettajakoulutuksen Suomeen sekƤ toimivat vuonna 1908 valmistuneen Ebeneser-talon voimakaksikkona. Ebeneser-talo toimi yli puoli vuosisataa varhaiskasvatuksen ainoana keskuksena Suomessa.
Elisabet Alander ja Hanna Rothman kƤyntikorttikuvassa 1900-luvun alussa. Kuva: C.P. Dyrendahl. Lastentarhamuseon valokuvakokoelma
Kielitaito kansainvƤlisen verkoston takaajana
Varhaiskasvatukseen keskittynyttƤ koulutusta ei ollut saatavilla Suomessa vielƤ 1880-luvulla, joten ensin Hannan ja myƶhemmin Bettyn oli lƤhdettƤvƤ Berliiniin opiskelemaan. TƤmƤ edellytti toki vahvaa saksan kielen taitoa, jonka molemmat ƤidinkielenƤƤn ruotsia puhuneet naiset omasivat. Hanna luki ahkerasti eri kasvatusfilosofien, kuten Pestalozzin, Rousseaun, Herbert Spencerin ja Ellen Keyn, kirjoituksia alkukielellƤ. HƤn palasi kuitenkin Frƶbelin kasvatusajatuksiin, kuten Hanna kirjeessƤƤn Bettylle vuodelta 1891 kirjoittaa:
"TƤnƤƤn luimme SpenceriƤ toisen kerran. Olen lukenut sen pari kertaa ennenkin, ja silti se on sƤilyttƤnyt entisen mielenkiintonsa ja viehƤtysvoimansa. Ihmeellisesti yhtyvƤt Frƶbelin ja Spencerin teoriat. Frƶbel on kuitenkin kƤytƤnnƶllinen pedagogi. Jospa voisi kƤƤntƤƤ FrƶbeliƤ, tehdƤ hƤnen teoksensa tunnetuksi."
Hannan tavoin myƶs Betty luki tunnettujen kasvatusajattelijoiden tekstejƤ, kuten Comeniusta, Pestalozzia ja Herbartia. Kielitaitoisilla, kansainvƤlisessƤ oppilaitoksessa opiskelleilla naisilla oli laajat kansainvƤliset yhteydet, ja he kƤvivƤt luennoimassa ulkomailla. Hannan ja Bettyn lisƤksi muutkin vuonna 1919 perustetun Suomen Lastentarhanopettajayhdistyksen aktiivit olivat kielitaitoisia, ja heillƤ oli laajat verkostot esimerkiksi Tanskaan, Saksaan, Viroon ja Ruotsiin. Suomalaiset yhdistysaktiivit osallistuivatkin ensimmƤisen pohjoismaisen lastentarhakokouksen suunnitteluun.
Hanna Rothman 13. lokakuuta 1881 BerliinissƤ otetussa kƤyntikorttikuvassa. Kuvaaja: G Steffens. Lastentarhamuseon valokuvakokoelma.
Naisten kouluttautuminen 1800ā1900-luvun vaihteen suomalaisessa yhteiskunnassa
Hanna ja Betty osallistuivat 1880-luvun lopulla vuonna 1884 perustetun Suomen Naisyhdistyksen kokouksiin, ja Betty toimi Naisyhdistyksen perustaman paikan- ja tyƶnvƤlitystoimiston palkattomana johtajana ennen siirtymistƤƤn lastentarhatoiminnan piiriin. Naisyhdistyksen kokouksia jƤrjestettiin myƶs Ebeneser-talossa. Vuosisadan vaihteessa naisliikkeessƤ oli kuitenkin useita eri nƤkemyksiƤ. Eroja syntyi muun muassa kielikysymyksissƤ ja puoluepolitiikassa, mutta myƶs toimintatavoissa.
Hanna ei yhtynyt tƤysin 1800-luvun lopun Naisyhdistyksen nƤkemyksiin naisten asemasta. HƤnen mukaansa naiset olivat miehen rinnalla samanarvoisia, mutta eivƤt samanlaisia. Hanna painotti kƤytƤnnƶn tyƶn merkitystƤ ja piti sitƤ teoreettisen tiedon omaksumisen rinnalla tƤrkeƤnƤ erityisesti naisille, mutta myƶs miehille, riippumatta siviilisƤƤdystƤ. Hanna Rothman erosi Suomen NaisyhdistyksestƤ vuonna 1891, mutta jatkoi erityisesti naiskasvatuksen ja naissivistyksen merkityksen korostamista.
Hannan mukaan kansan sivistystasoa voitiin nostaa opettamalla ihmisiƤ auttamaan itseƤƤn. Erityisesti naisten ja lasten aseman parantaminen oli lƤhellƤ hƤnen sydƤntƤƤn. Vahvat naisten vƤliset verkostot nƤkyivƤt kuitenkin toistuvasti Hannan ja Elisabethin valinnoissa, kuten arkkitehti Wivi Lƶnnin (1872ā1966) valinnassa Ebeneser-talon suunnittelijaksi sekƤ taiteilija Hanna Frosterus-SegerstĆ„len (1867ā1946) valinnassa Hannan ja Elisabethin muotokuvien maalaajaksi vuonna 1924.
SekƤ Hannan ettƤ Bettyn elƤmƤssƤ uskonto oli tƤrkeƤssƤ osassa sekƤ henkilƶkohtaisessa elƤmƤssƤ ettƤ tyƶssƤ. Kun vuonna 1908 toiminta kƤynnistyi uudessa, tiloiltaan valtavassa Ebeneser-talossa, oli luontevaa valita talon nimi Raamatusta
YhdessƤ Hanna ja Betty, myƶhemmin Hannan kuoleman jƤlkeen Betty yksin, kehittivƤt lastentarhatoimintaa ja lastentarhanopettajien koulutusta. Johtajan tyƶkenttƤ oli varsin laaja ja sisƤlsi lastentarhan (suomenkieliset ja ruotsinkieliset osastot), lastenkodin (vuoteen 1913), seimiosaston, koululaisten pƤivƤkodin, kesƤsiirtolatoiminnan sekƤ lastentarhanopettajien koulutuksen. Frƶbelin kasvatusfilosofia oli Bettylle erityinen paneutumisen kohde, ja hƤntƤ pidettiin omana aikanaan kansainvƤlisestikin arvostettuna Frƶbel-asiantuntijana.
Ebeneser toimi suomalaisen varhaiskasvatuksen keskuksena aina 1950-luvulle saakka, jolloin vuonna 1955 itsenƤinen uusi lastentarhaseminaari perustettiin Tampereelle. Ebeneser toimi lastentarhatoiminnan tukena maanlaajuisesti, ja EbeneseristƤ valmistuneet opettajat raportoivat toiminnastaan sinne sƤƤnnƶllisesti.
Kansankodin lastentarhanopettajaseminaarin oppilaita ja kurssia johtanut Hanna Rothman ryhmƤkuvassa 1890-luvun lopulla. YlƤrivissƤ keskimmƤisenƤ Elin Waris (1875ā1899), joka otti vastuulleen vuonna 1905 perustetun ensimmƤisen suomenkielisen kurssin.
Lastentarhamuseon valokuvakokoelma.
