Yes, yes, but what do you do here – Jälleenlöydetyt diat osa 9
21/06/2021
Näyttelysuunnittelua, yleisötyötä ja museokokoelmia
12/08/2021
”Sydd år 1867 af Betty Alander”
Elisabeth, ”Betty”, Alanderia (1859–1940) pidetään Hanna Rothmanin ohella suomalaisen lastentarhatyön uranuurtajana. Käytyään ruotsinkielisen tyttökoulun hän valmistui opettajatarluokilta vuonna 1881. Alander opiskeli lastentarhanopettajaksi Berliinin Pestalozzi-Fröbel-Hausissa ja yhdessä Rothmanin kanssa hän käynnisti Sörnäisten kansanlastentarhan toiminnan sekä lastentarhanopettajakoulutuksen, jotka molemmat jatkuivat myöhemmin Ebeneser-talossa. He työskentelivät yhdessä lasten hyväksi koko ikänsä. (Bettystä ja Hannasta voit lukea lisää täältä)
Vuonna 1867 Betty Alander oli 8-vuotias ja vanhempiensa ainoa lapsi. Nuorempi Anna-sisko hänelle syntyi tästä vasta kahdeksan vuoden kuluttua. Bettyn isä Johan Wilhelm Alander oli huonekalutehtailija ja käsityö- ja tehdasyhdistyksen valtuuskunnan jäsen. Isä luki päivittäin perheelleen Raamattua ja hänellä uskotaan olleen suuri vaikutus Bettyn hengelliseen elämään.
Ajalleen tyypillisesti Bettyn äiti Amanda Alander (os. Thunberg) omisti elämänsä perheelleen. Alandereilla oli lisäksi kotona sisäköt ja apulaiset hoitamassa talousaskareita – Bettylläkin oli koko elämänsä ajan ruoanvalmistuksesta ja kodin siisteydestä huolehtiva apulainen.
Vuotta ennen ruotsinkielisen tyttökoulun aloittamista, vuonna 1867, kahdeksanvuotias Betty valmisti kuvissa näkyvän merkkausliinan eli ns. nimikoimisliinan.
Merkkausliinan voidaan ajatella olleen eräänlainen säätyläistyttöjen käsityötaidon taidonnäyte. Ne yleistyivät Suomessa 1700-luvulla ja etenkin 1800-luvun alkupuolella niitä ommeltiin ahkerasti porvarisperheissä. 1800-luvun loppupuolella ne levisivät myös talonpoikaiskotien keskuuteen.
Merkkausliinaa valmistettiin kuukausien ajan ja lopputulos oli ylpeyden aihe. Kirjailutyön avulla harjoiteltiin paitsi erilaisia pistoja ja kuvioita, myös kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Näin ollen merkkausliinalla oli myös pedagoginen merkitys. Ompelutaito oli tärkeä taito sekä siksi, että vaatteet ja tekstiilit valmistettiin itse, että myös siksi, ettei säätyläisnaisten sopinut istua toimettomina – käsissä oli hyvä olla aina keskeneräinen ompelutyö.
Bettyn merkkausliina
Useimmiten merkkausliinat kirjailtiin pellavakankaalle ja valmistuttuaan kehystettiin tauluiksi. Liinojen aiheet toistuvat ja niitä varten julkaistiin 1800-luvulla myös mallikirjoja. Vaikka tietynlaiset aiheet kuuluivat asiaan ja toistuivat ympäri maata, liittyi niihin usein myös jotain henkilökohtaista. Osa aiheista oli peräisin suvun vanhoista merkkausliinoista, minkä lisäksi niihin kirjailtiin usein esimerkiksi vanhempien nimikirjaimet. Näin ollen ne olivat myös eräänlaisia sukutauluja. Merkkausliinoilla oli tärkeä tehtävä traditioiden välittäjänä.
Bettyn merkkausliina on kirjailtu eri värisin villa- ja puuvillalangoin vaalealle puuvillakankaalle. Viidellä ensimmäisellä rivillä on aakkoset ja numerot, kuudennelle riville on kirjailtu ”SYDD ÅR 1867 AF BETTY ALANDER”. Kirjain- ja numerorivien alle on ristipistoin kirjailtu erilaisia pieniä kuvioita, kuten koira, kastelukannu, tikkaat, punainen talo, sydän, avain ja kukko. Keskellä on vihreiden lehvien ympäröimänä kirjaimet I. W. A. ja niiden alla A. M. A. eli isä Johan Wilhelm Alander ja äiti Amanda Maria Alander.
Merkkausliina on ollut myös kehystettynä seinällä Ebeneserissä. Liina näkyy kehyksissä esimerkiksi vuonna 1939 otetussa valokuvassa, jossa se on ripustettu Ebeneserin lastentarhaseminaarin veistoluokan seinälle. Kuvassa veiston- ja käsityönopettaja Hildur Holmström opettaa seminaariopiskelijoita. Todennäköisesti juuri tätä kehystystä varten Bettyn merkkausliina oli naulattu useilla pienillä nauloilla kiinni puiseen alustaan. Vuosien saatossa tämä pingotus oli venyttänyt kangasta, minkä lisäksi nauloista oli levinnyt ruostetta kankaaseen. Puulevy myös happamoitti tekstiiliä, mikä edesauttoi tekstiilin hajoamista.
Merkkausliinan konservointi
Bettyn lapsuuden merkkausliina on yksi Lastentarhamuseon museokokoelman kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmista osista sen historian vuoksi. Esine haluttiin pelastaa pahemmilta vaurioilta ja se annettiin konservoitavaksi Arvotekstiilipalvelu Tupulatäkki Oy:n (https://www.tupulatakki.net/) konservaattori Henna Koskiselle keväällä 2021.
Konservoinnissa tekstiili irrotettiin puualustasta. Tekstiili imuroitiin ja puhdistusta jatkettiin luonnonkumisienellä, sillä pohjakangas ei todennäköisesti olisi kestänyt pesua – vähintäänkin se olisi kutistunut, sillä kangasta ei ollut pesty ennen kirjomista. Osa kirjontalangoista on aikojen saatossa katkeillut, joten katkenneet langat olisivat voineet irrota pesuprosessin aikana.
Puhdistetulle tekstiilille tehtiin uusi alusta neutraalista pahvista, joka verhoiltiin ensi alumiinifoliolla, jonka jälkeen siihen laitettiin pesemällä esikäsitelty flanellikangas ja päällimmäiseksi pellavakangas. Tekstiili kiinnitettiin alustalle ompelemalla.
Lopuksi konservoitu merkkausliina vietiin kehystettäväksi Kultaus- ja kehysliike Virtaseen Helsingin Museokadulle, jossa liinaa ympäröiviin mustiin kehyksiin kiinnitettiin ns. museolasi, joka vähentää valon haitallista vaikutusta tekstiiliin. Liina säilytetään kehyksissään asianmukaisesti valolta suojassa, ja tarvittaessa se voidaan sellaisenaan asettaa myös esille näyttelyyn.
Betty Alanderin 154 vuotta sitten kirjailema liina säilyy näiden toimenpiteiden ansiosta entistä paremmin paitsi meidän, myös tulevien sukupolvien ihailtavana ja tutkittavana.
Susanna Gillberg
Lastentarhamuseon kokoelma-amanuenssi (joka haaveilee oman merkkausliinan kirjailemisesta)
susanna.gillberg(at)ebeneser.fi
Lähteet
Arvotekstiilipalvelu Tupulatäkki Oy. (2021). Lastentarhamuseon merkkausliinan konservointiraportti.
Ilmakunnas, J. M. (2017). Säätyläisnaiset ja käsitöiden materiaalinen kulttuuri 1800-luvun alkupuolella. Ennen ja nyt: historian tietosanomat, 2017(4). http://www.ennenjanyt.net/2017/12/saatylaisnaiset-ja-kasitoiden-materiaalinen-kulttuuri-1800-luvun-alkupuolella/
Lampinen, M-L. (toim.) (1985). Ruusunkukkia ja villasukkia. Helsingin kaupunginmuseo
Meretniemi, M. (2015). Hyvä koti ja henkinen äitiys lastentarhatyön esikuvina. Helsingin yliopisto.
Pohjois-Pohjanmaan museo. Historian helmet: Sofian merkkausliina. https://www.ouka.fi/oulu/luuppi/historian-helmet
Stundars. (2012). Kuukauden esine: merkkausliina. https://www.stundars.fi/merkkausliina/?lang=fi
