Tarinallisen leikin lähteillä – osa 1
07/02/2022
Wivin puistikko – Lasten leikeistä tulevaisuuden luovuuteen
18/02/2022
Tarinallisen leikin lähteillä - osa 2
Sammon ryöstö ja puolustus
- juonellinen leikki, josta kehkeytyi myös nukketeatteriprojekti, Tainionkosken päiväkoti 1985
Keväällä 1985 olin kertonut lapsille Kalevalan tarinoita. Ne kiinnostivat lapsia ja keskustelimme paljon Kalevalan maailmasta, siinä esitettyjen henkilöiden toiveista ja teoista. Erityisesti Sammon tarina viehätti lapsia ja he halusivat kuulla sen yhä uudelleen. Tarinan innoittamana lapset piirtelivät ja rakentelivat erilaisia sampoja pitäen mielessä ne kolme myllyä, joista tuli suolaa, viljaa ja rahaa. Olimme keskustelleet Kalevalan Pohjolasta ja seinälle oli työstetty yhteistyönä lappilaista maisemaa poroineen ja revontulineen. (Nykykatsannossa se oli tietenkin kliseinen ja pedagogisesti laiska tehtävä).
Huomasimme, että lapset leikkivät sammon taontaa ja sen ryöstämistä omissa ryhmissään ja ehdotimme yhteisen Sammon rakentamista. Rakennustarvikkeita löysimme päiväkodin vintiltä ja kellarin hyllyiltä ja lapset ryhtyivät innokkaasti työhön ilman varsinaista suunnittelua. Kaikkihan olivat jo luoneet itselleen jonkinlaisen mielikuvan Sammosta ja lapset olivat rakennelleet ja piirrelleet niistä erilaisia versioita. Nyt he sahailivat laudanpätkiä ja naulailivat niistä erilaisia elementtejä Sampoa varten.
Myöhemmin opimme, että lasten oppimisen kannalta olisi ehkä kannattanut suunnitella ja luonnostella yhdessä rakennettava sampo paperille tai pienoismalliksi. Yhteisen suunnitelman luominen ja sen toteuttaminen olisi ollut varsinkin kuusivuotiaille kiinnostavaa ja kehittävää puuhaa.
Tässä vaiheessa laulusalimme muistutti viikon ajan ehkä enemmän puusepän verstashuonetta kuin tavallista päiväkotia. Sammon rakentaminen edistyi kuitenkin ripeästi. Parin kokeilevan aihion jälkeen lapset olivat tyytyväisiä tulokseen. Ilmarinenkin hyväksyi vasta kolmannen yrityksensä. Sammon sisälle, erilaisten lauta- ja levyrakenteiden keskelle tuli pyöritettävä sampomyllyn koneisto.
Aluksi vasta valmistuneella sammolla leikittiin spontaanisti, mutta vähitellen aikuiset alkoivat innostaa lapsia leikkimään sammon ryöstöä kaikille lapsille tutuksi tulleen tarinan juonen mukaan. Mitään vuorosanoja ei opeteltu, vaan lapset keskustelivat luontevasti ”omin sanoin” kulloisenkin tilanteen mukaan. Joskin lapset muistivat myös niitä lauseita ja vuorosanoja, joita olin itse käyttänyt tarinaa kertoessani.
Näiden leikkien rinnalle kehkeytyi lasten varjonukketeatterileikki samasta aihepiiristä.
Seppo Sarras
Varhaiskasvatuksen alalla mittavan uran tehnyt Seppo Sarras valmistui lastentarhanopettajaksi Oulun lastentarhaseminaarista vuonna 1973. Hän täydensi opintoja ensin Oulun yliopistossa 1973-1974 ja myöhemmin vielä Joensuun yliopistossa 1985. Työuran hän aloitti Imatralla päiväkodinjohtajana 1974. Vuonna 2003 Sarras siirtyi Helsinkiin, ensin Kallion päivähoitoalueen päälliköksi ja sitten Päivähoidon vastuualueen kehittämiskonsultiksi.
