Itse tehtyjen askartelujen merkityksestä
30/11/2019
Annetaan muutokselle mahdollisuus!
28/02/2020
Lastentarhanopettajaopiskelijoita 1960-luvun lopulla Inger Bolten veistotunnilla. Kuvaaja: Arvi Jokinen. Lastentarhamuseon valokuvakokoelma
”Inger oli humaani, huumorintajuinen, hyväntahtoinen, sivistynyt - ja taitava käsistään. Inger kuunteli opiskelijoita.” Marjatta Kalliala os. Finne, kurssi 82, valmistunut 1973
Inger Sigrid Bolte syntyi sunnuntaina 21. joulukuuta vuonna 1919. 24-vuotiaana vuonna 1943 hän valmistui lastentarhanopettajaksi Ebeneserin lastentarhaseminaarin ruotsinkieliseltä kurssilta 49 yhdessä kahdenkymmenen muun opiskelijan kanssa. Suomenkieliseltä puolelta valmistui samana vuonna 30 opiskelijaa. Tämän jälkeen Bolte suoritti kesäisin veistokursseja August Abrahamsonin säätiössä Nääsissä ja Stenebyn ammattiopetuskoulussa Länsi-Götanmaalla Ruotsissa sekä Askovin veistonopettajakoulussa Tanskassa.
Bolte työskenteli vuosina 1945–1948 Ebeneserin ruotsinkielisessä lastentarhassa, jossa hän samaan aikaan toimi myös opiskelijoiden ohjaajana. Lastentarhaseminaari Ebeneserin pitkäaikaisin veiston- ja käsityönopettaja Hildur Holmström (1881–1957) jäi kuitenkin 41 työvuoden jälkeen eläkkeelle vuonna 1949, ja Inger Boltesta tuli hänen seuraajansa. Bolte muisteli alkuaikojaan (haastattelusta julkaistu katkelma kirjassa Ebeneser 100 vuotta lasten hyväksi, 2008) näin: ”Sopeuduin Ebeneseriin loppujen lopuksi oikein hyvin, ja entiset opettajani ottivat minut lämmöllä vastaan. Oli upeaa, kun sai itse kehittää työtä ja puutöiden arvostus alkoi lisääntyä.”
Inger Bolten valmistama hevonen. Ebeneserin lastentarhan kokoelma / Lastentarhamuseo
Bolte työskenteli veistonopettajana lastentarhaseminaarissa 26 vuotta, vuodet 1949–1975. Vuonna 1969 hänelle myönnettiin Ebeneserkodin ansiomitali 25 vuoden palveluksesta. Päätyönsä lisäksi hän oli mukana myös useiden opiskelijoiden opintomatkojen ohjaajana.
”Muistan Ingerin myönteisenä, valoisana ja hymyilevänä ihmisenä. Tunneille oli aina hauska mennä. Hän jaksoi rauhallisesti opastaa ja auttaa sekä täten innostaa vähätaitoisempaakin yrittäjää.” Mirja Weiste os. Lautsuo, kurssi 73, valmistunut 1965
Veistonopetuksella oli lastentarhaseminaarissa kahdenlainen tehtävä: toisaalta tavoitteena oli antaa opettajille valmiudet toteuttaa veistonopetusta lastentarhoissa, toisaalta heidän tuli osata myös valmistaa pedagogisia välineitä lastentarhoihin. Usein opiskeluaikaisetkin veistotyöt päätyivät lasten käyttöön: ”Me kaikki teimme erilaisia lapsille sopivia soittimia. Tein itsekin ison rummun ja ksylofonin. Niitä molempia isoja soittimia käytin ahkerasti töissä lasten kanssa.” Maisa Kumpulainen, kurssi 81, valmistunut 1972
Työuransa alusta asti Inger Bolte jakoi ideoitaan ja askarteluohjeitaan esimerkiksi Lastentarha-lehdessä. Jo vuonna 1950 hänet tunnettiin lehdessä uskollisena neuvonantajana: ”Joulu lähestyy! Joko olette tarhassanne suunnitelleet millä tänä jouluna lapsenne ilahduttaisitte? Semin. opett. Inger Bolte tulee taas uskollisena neuvonantajana ja ystävänä avuksemme esittelemällä meille valmistamiaan ihastuttavia olki- ym. töitään.” Lastentarha 8/1950
Lastentarhanopettajaopiskelijoita 1960-luvun lopulla Inger Bolten veistotunnilla. Kuvaaja: Arvi Jokinen. Lastentarhamuseon valokuvakokoelma
Inger Bolten siirtyessä veistonopettajaksi, oli opetuksella jo pitkät perinteet. Veisto oli aiemmin pääasiassa puuveistoa, joskin alkuaikoina tehtiin myös pahvi-, rottinki-, lastu-, pelti- ja niinitöitä. Myös jätemateriaalin käyttö ja kierrätysnäkökulma oli läsnä alusta asti. Bolten aikana veistonopetus kehittyi ja uudistui yhä monipuolisemmaksi.
Opettajana Inger Bolte oli ainutlaatuinen. Hänen opetuksensa keskeinen periaate oli motivaation herättäminen ja säilyttäminen, missä hän kaikesta päätellen onnistui erinomaisesti – niin positiivisia muistoja ihmisillä hänestä on.
”Muistoni liittyy kastanjettiin. Se koostui kolmesta kappaleesta. Näihin porattiin reiät, joiden kautta kappaleet sidottiin löysästi yhteen, jotta kastanjetti saattoi soida, kun sitä heilutti. Porausreiät piti tehdä nurjalle puolelle piiloon, ja minä kun en ollut mikään haka veistossa, porasin reiät juuri väärälle puolelle. Tehty mikä tehty, ajattelin, kun huomasin virheeni. Menin suruissani näyttämään tekelettäni Ingerille. Hän katseli sitä hetken mietteliäänä ja sanoi sitten iloisesti: "Mutta tämähän on oikeastaan koristeellinen ja kaunis." Tämä muisto jäi lähtemättömästi mieleeni. Se opetti minulle, kuinka asiat voidaan kääntää aina parhain päin. Tätä Ingerin opetusta käytin usein lasten kanssa työskennellessäni, kun oli tarve tukea eteenpäin jotain lasta. Kastanjetti on soinut vuosikymmenet ja koristeelliset reiät ovat tehneet siitä ihan ainutlaatuisen.” Maisa Kumpulainen, kurssi 81, valmistunut 1972
”Hän oli mitä ystävällisin ihminen, aina hymyili ja kuunteli oppilaita. Hän osasi neuvoa ja antaa ohjeita, eikä koskaan masentanut ketään, vaikka monta kertaa hommat menivät ns. "päin mäntyä"! Inger osasi empaattisuudellaan luoda veistotunneillaan leppoisan tunnelman. Hän ehti seurata jokaisen oppilaan työtä ja oli aina kannustava.” Tupu Ylinen, os. Railo, kurssi 73, valmistunut 1965
Inger Bolten ohjaamalla veistotunnilla tehty peli. Ebeneserin lastentarhan kokoelma / Lastentarhamuseo
”Suunnittelin hyllyn itse ja kaikki sujui hyvin siihen asti, kun tein kohtalokkaan virheen: kiinnitin toisen laatikoiden välisistä väliseinistä väliseinän paksuuden verran väärään kohtaan. Tästä seurasi, että hyllyni kolmesta laatikosta vain yksi on sen kokoinen kuin kaikkien piti suunnitelmieni mukaan olla. Olin tietysti lievästi sanottuna harmistunut, mutta Inger tuumi: "Sehän on oikeastaan aika mukavan näköinen tuollaisena". Se, miten hyväntahtoisesti ja vilpittömästi Inger tämän minulle sanoi, katkaisi harmini terävimmän kärjen.” Marjatta Kalliala, os. Finne, kurssi 82, valmistunut 1973
Veistoon käytettäviä tuntimääriä kuitenkin supistettiin Inger Bolten aikana. Alun perin tunteja oli 120, mutta 1970-luvulla sitä vähennettiin jopa puoleen. Bolte teetti opiskelijoillaan palautekyselyn 60 tunnin teknisen käsityön kurssista, ja siinä kerätyn sanallisen palautteen perusteella myös opiskelijat kaipasivat lisää tunteja. Tuntimäärät eivät kuitenkaan ole siitä enää nousseet, vaan ovat päinvastoin vuosien saatossa laskeneet entisestään.
Inger Bolte jäi eläkkeelle vuonna 1975. Hänen seuraajakseen – lastentarhaseminaarin historian kolmanneksi veistonopettajaksi – valittiin Rauman opettajankoulutuslaitoksen teknisen työn opetuksen osastolta valmistunut Hannu Salovalta. Veistonopetuksella oli vuosikymmeniä pitkät perinteet, mutta Inger Bolte totesi Salovallalle opetustiloja esitellessään, ettei halua vaikuttaa siihen, mitä Salovalta tulee opettamaan. Bolte esitteli mitä hänen aikanaan oli opetettu, mutta jätti seuraajalleen täysin vapaat kädet. Salovalta aloittikin työnsä tutustumalla Ebeneserin lastentarhan opettajiin ja lastentarhassa käytössä oleviin välineisiin ja opetustapoihin. Opettajat olivat tietenkin Inger Bolten entisiä oppilaita. Holmströmin ja Bolten tapaan myös Hannu Salovalta teki pitkän, lähes 40-vuotisen uran lastentarhanopettajien veistonopetuksen parissa – välissä tosin seminaari muuttui lastentarhanopettajaopistoksi ja siirtyi siitä vielä yliopistoon.
”Ingerin opit olivat käytössä, kun viisi kurssilaista lähti perustamaan Helsingin kaupungin uutta lastentarhaa. Valmistimme itse lapsille ikkunan viereen ruokailutasot, jotta jäisi mahdollisimman paljon vapaata lattiatilaa. Tehtiin palapelejä, ommeltiin ja nimikoitiin pyyhkeitä sekä lastenlakanoita ym. Joka ryhmä sai myös omat mollamaijat, aivan niin kuin olimme kurssilla oppineet!” Pipsa Rusama kurssi 81, valmistunut 1972
Millaiset ovat sinun muistosi Inger Boltesta tai lastentarhanopettajan koulutuksen veiston- tai teknisen työn opetuksesta? Ebeneser-säätiö kerää arkistoonsa muistoja ja kokemuksia eri ajoilta. Lue lisää ja jaa muistosi klikkaamalla tästä!
Susanna Gillberg
Lastentarhamuseon kokoelma-amanuenssi, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta lastentarhanopettajaksi vuonna 2012, ja valmistanut Hannu Salovallan pitämällä kurssilla pyörillä liikkuvan kissalelun
Kirjoituksen pääkuvana toimiva Inger Bolten kuva on otettu lastentarhanopettajakurssi nro 81 vieraillessa Bolten luona vuonna 1973. Yksityiskokoelma.
Lähteet:
Ebeneser-säätiön arkisto, ESo 11
Ebeneser-säätiön muistitietoaineisto
Ebeneser – 100 vuotta lasten hyväksi. 2008. Julkaisija: Ebeneser-säätiö. Hämeenlinna: Karisto
Finne, M. 1986. Veistonopetus lastentarhaseminaari Ebeneserissä vuosina 1892–1975. Teemaseminaarityö, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos
Hannu Salovallan haastattelu 14.11.2019
Valli, S. & Kekäläinen, A. (toim.) 1992. Lastentarhaseminaari Ebeneser. Matrikkeli lastentarhanopettajista 1892–1977. Helsinki: Yliopistopaino
Inger Bolten viimeinen leposija Hietaniemen hautuumaalla Helsingissä. Kuvaaja: Susanna Gillberg
