Joulusiivous
28/11/2019
”Rakastetuin kaikista opettajista”, Inger Bolte 1919-2006
12/12/2019
Tonttu. Käyttökokoelma / Lastentarhamuseo
Pöytäliina. Pääskylän lastentarhan kokoelma / Lastentarhamuseo
"Joka joulukuu on otettava esille myös muuan pieni rähjääntynyt tonttu roikkumaan kuuseen tai kattolamppuun. Sillä on punainen vartalo ja jalat punaisesta piippurassista, pieni pahvinen pää ja muutama haiven jäljellä pumpuliparrasta. Takana lukee nimeni ja 6 v. Se on ehdottomasti rakkain joulukoristeeni! En muista sen tekohetkeä, mutta olen tehnyt sen Korkeakoskella tarhassa ja siitä lähtien sen on ollut mukana jouluissani." SKS, KRA, Lastentarha- ja päiväkotimuistot, 441.
Edellä oleva kertomus 1970-luvun lapsuuden lastentarhassa tehdystä joulukoristeesta löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Ebeneser-säätiön yhdessä keräämästä Lastentarha- ja päiväkotimuistojen keruuaineistosta vuosilta 2011–2012. Aineiston kokemuskertomuksista välittyy, miten merkityksellisinä muistelijat pitävät lastentarhassa tai päiväkodissa itse tehtyjä askarteluja sekä muita kädentöitä.
Koska puolipäiväryhmille ennen 1970-lukua suunnitellut lastentarhatilat eivät mahdollistaneet kovin laajoja leikkiympäristöjä, toiminta keskitettiin pöytien ympärille. Lastentarhojen pöytien ääressä tehtiin monenlaisia kädentöitä, askarreltiin, ommeltiin, neulottiin, piirrettiin ja leikittiin. Kädentyöt liittyivät olennaisesti fröbeliläiseen lastentarhaperinteeseen, joka kulkeutui Suomeen Hanna Rothmanin ja Elisabeth Alanderin Berliinissä suoritettujen lastentarhanopettajaopintojen myötä.
Lastentarhanopettajaopiskelijoita valmistamassa joululahjoja lastentarhan lapsille 1920-luvulla. Lastentarhamuseon valokuvakokoelma
Kertomusten mukaan koristeita ja lahjoja valmistettiin jouluksi, pääsiäiseksi, sekä isän- ja äitienpäiväksi. Lahjoilla oli myös vahva emotionaalinen merkitys sekä lahjan antajalle että saajalle. Eräs muistelija kuvailee 1950-luvulla tekemäänsä äitienpäivälahjaa sekä sen antamiseen ja saamiseen liittyviä merkityksiä. Lahja on edelleen olemassa yli 60 vuoden jälkeen ja se on periytynyt takaisin antajalleen äidin kuoleman jälkeen.
"Yhtään valokuvaa minulla ei ole 1950-luvun Niiralan lastentarhasta. Mutta kaksi konkreettista muistoa sieltä kuitenkin on: puuhelmet, jotka tein itselleni, ja äitienpäivälahjaksi auringonkukansiemenistä tekemäni rintaneula; äiti käytti sitä uskollisesti vuosikaudet. Se periytyi luonnollisesti minulle äitini kuoleman jälkeen." SKS, KRA, Lastentarha- ja päiväkotimuistot, 216.
Ihmisen ja ympäristön välinen vuorovaikutus rakentuu kumulatiivisesti. Päiväkodissa oloaikana lasten paikkaidentiteetti vahvistuu, kun esimerkiksi heidän piirustuksiaan laitetaan esille. Päivi Lindbergin (2014) päiväkodin visuaalista ympäristöä käsittelevän väitöstutkimuksen mukaan lasten töiden sijoittaminen kehyksiin ja lasten katseiden ulottuville välittää viestiä lasten arvostamisesta ja heidän toimintansa tärkeydestä.
Lastentarha- ja päiväkotikeruun aineistossa paikkaidentiteetin vahvistuminen näyttäytyi mielenkiintoisella tavalla, kun kertojat kuvailivat näiden lapsuudessa tehtyjen tuotosten säilyttämistä omassa tai vanhempiensa kodissa vuosikymmenestä toiseen. Kertojien mukaan esimerkiksi joulukoristeet otetaan esille vuosi toisensa jälkeen. Näin lastentarha tai päiväkoti ja koti ovat osa pitkäaikaista lapsuuden vuorovaikutuksellista ympäristökompetenssia, jossa lapsuuden lastentarhan askartelumuistot ja kodin jouluvalmistelut tänä päivänä yhdistyvät.
Muistelukerronnassa lapsena lastentarhassa tai päiväkodissa tehdyt tuotokset paikannettiin kotiin, johon ne tekemisen jälkeen päätyivät. Tuotoksia säilyttämällä vahvistetaan paikkaidentiteettiä lapsuuden lastentarhaan tai päiväkotiin edelleen, vaikka lastentarha- tai päiväkotilapsuus on jäänyt jo ajat sitten taakse.
Lastentarhojen ja päiväkotien pöytien ääressä syntyi ja syntyy edelleen monenlaisia kotiin vietäviä askarteluja, piirustuksia, käsitöitä ja joulukoristeita sekä lahjoja perheenjäsenille. Haluamme Lastentarhamuseossa nostaa esille näiden tuotosten merkityksen sekä lapsille että heidän perheillensä. Joka päivä Lastentarhamuseon Facebook- ja Instagram -sivustoilla avautuvassa joulukalenterissa esitellään Lastentarhamuseon kokoelmista löytyviä askarteluaarteita. Luukusta avautuu myös ohjeita erilaisiin askarteluihin ja muihin käden töihin.
Lastentarhamuseo kannustaakin kaikkia sekä päiväkodeissa että perheen kanssa askartelemaan yhdessä! Antakaa lasten tekemille töille niille kuuluva arvo ja nauttikaa yhdessä itse tehtyjen lahjojen antamisesta ja saamisesta!
