Symmetriaa ja luonnon inspiroimaa kauneutta
05/11/2020
Lastentarhan kuukausiaiheena joulu
30/11/2020
Opiskelen Turun yliopistossa viimeistä kandivuottani digitaalista kulttuuria. Sivuaineenani opiskelen museologian perusopintoja, joihin kuuluu museoharjoittelu itse valitsemassa museossa. Valitsin Lastentarhamuseon museoharjoittelupaikaksi, sillä kurssikaverini suositteli paikkaa ja sen sijainti oli itselleni loistava. Suoritin neljän viikon mittaisen harjoittelun loka-marraskuussa 2020.
Lastentarhamuseo harjoittelupaikkana on jo jugend-tyylisen talonsa puolesta houkutteleva. Pienenä paikallismuseona se pystyi tarjoamaan harjoittelijalle mahdollisuuden monipuoliseen katsaukseen museoalan työstä. Vallitseva poikkeusaika ei vaikuttanut omaan harjoitteluuni, sillä harjoitteluni pääpaino oli kokoelmatyössä ja esineiden hallinnollisessa puolessa.
Tässä blogikirjoituksessa esittelen, millainen tyypillinen harjoitteluviikkoni oli Lastentarhamuseossa.
Museoharjoittelijan viikoittaiset työtehtävät Lastentarhamuseossa
Päivä 1. Arkistointi
Museon tehtäviin kuuluu olennaisena osana erilaiset arkistointitehtävät. Käytännössä se tarkoittaa, että säilytettävät arkistopaperit sijoitetaan sellaiseen paikkaan, jossa ne säilyvät mahdollisimman pitkään.
Papereista poistetaan klemmarit, niitit ja muovitaskut, jotka ennen pitkää hajoittavat aineistoa. Muu materiaali, kuten kalvot, kopioidaan ja paperiset kopiot liitetään arkistoon mukaan. Kopionnin jälkeen kalvot säilytetään omassa paikassaan erillään arkistosta.
Päivä 2. Museoesineiden puhdistus ja ylläpito
Museoesineiden ylläpitoon kuuluu pölyjen pyyhkiminen ja esineen kunnon tarkistus. Tämä toimenpide tulee kuitenkin suorittaa tietyin väliajoin, jotta museoesineet eivät kokisi liikaa rasitusta puhdistamisesta johtuen. Työvälineinä käytimme puuvillahanskoja, pehmeää harjaa ja mikrokuituliinoja sekä alustoja, joiden päälle nostimme esineet. Esineet otettiin pois vitriinistä ja vitriinin tai näyttelypaikan pinnat pyyhittiin kostealla liinalla ja annettiin kuivua ennen esineiden takaisinlaittoa.
Ennen puhdistamista valokuvasimme jokaisen vitriinin erikseen, jotta pystyimme laittamaan esineet omille paikoilleen.
Päivä 3. Esineiden luettelointi, kuvaaminen ja pakkaaminen
Museoesineet luetteloidaan eli jokaiselle esineelle annetaan vaihtuva numero, jotta niitä pystytään paremmin hallinnoimaan. Esineen numerointitapa riippuu sen materiaalista. Kankaisiin esineisiin, esimerkiksi esiliinaan, ommellaan kankainen merkki, johon esineen tunnus on kirjattu kangastussilla. Koviin esineisiin, kuten muoviin tai puuhun, merkintä voidaan tehdä maalaamalla akryylivärillä käyttäen ohutta sivellintä tai esimerkiksi puista tikkua.
Museoesineet luetteloitiin ja valokuvattiin, ennen kuin ne siirrettiin kokoelmahallintajärjestelmään.
Kuvaamisen jälkeen esineet pakattiin silkkipaperiin, joka vähentää esineiden kulumista ja estää niiden rikkoutumista. Esineet säilytetään niille tarkoitetuissa laatikoissa varastossa, jossa lämpö pysyy samana, eikä aurinko paista sisään.
Päivä 4. Esinetietojen lisääminen kokoelmanhallintajärjestelmä Collecteen
Luetteloinnin ja kuvaamisen jälkeen esineet tallennetaan kokoelmanhallintajärjestelmään. Järjestelmään syötetään mm. esineen ominaisuudet eli tarkat tunnusomaiset tiedot, kuten esinemitat, väri ja tyyli sekä omistussuhteet ja säilytyspaikka. Järjestelmästä pystyy hakemaan esineitä hakusanalla, luettelointikoodilla tai avainsanojen mukaan, kuten esimerkiksi ”nukke” tai ”lastentarhat”.
Päivä 5. Näyttelyopastuksen seuraaminen
Vaikka näinä poikkeusaikoina museokävijöiden määrä ja ryhmävaraukset ovat vähentyneet, pääsin kuitenkin seuraamaan erään aikuisryhmän noin tunnin mittaista opastusta. Ennen ryhmän museoon saapumista, valmistelimme näyttelytilan helposti saatavaksi ja turvalliseksi yleisölle sekä testasimme opastuksen aikana käytettävät tekniset laitteet. Lastentarhamuseon kokoelma-amanuenssi Susanna kertoi opastuksen aikana Ebeneserin historiasta, varhaiskasvatusalan vaiheista talossa ja museon nykypäivän toiminnasta.
Mitä opin museoharjoittelussa?
Lastentarhamuseo on mielestäni erinomainen harjoittelupaikka niin museoalasta kiinnostuneelle kuin varhaiskasvatuksen opiskelijalle. Museon omat työntekijät kuuntelivat toiveitani harjoitteluun liittyen ja ottivat ne huomioon harjoittelun aikana. Harjoitteluni painopiste oli kokoelmatyöt, joten poikkeusoloaika ei harjoitteluani onneksi haitannut.
Lastentarhamuseo on kotoisa paikka, jonne on mukava tulla niin vierailijana kuin yliopistoharjoittelijana. Museossa on mahdollisuus saada monipuolista kokemusta museoalantehtävistä ja voin suositella sitä alasta kiinnostuneelle. Kiitän harjoitteluni onnistumisesta Susannaa, Tainaa, Fredrikaa sekä Elisaa.
Silja Aalto museoharjoittelija Turun yliopistosta
