Yes, yes, but what do you do here – JƤlleenlƶydetyt diat osa 9
21/06/2021
NƤyttelysuunnittelua, yleisƶtyƶtƤ ja museokokoelmia
12/08/2021
āSydd Ć„r 1867 af Betty Alanderā
Elisabeth, āBettyā, Alanderia (1859ā1940) pidetƤƤn Hanna Rothmanin ohella suomalaisen lastentarhatyƶn uranuurtajana. KƤytyƤƤn ruotsinkielisen tyttƶkoulun hƤn valmistui opettajatarluokilta vuonna 1881. Alander opiskeli lastentarhanopettajaksi Berliinin Pestalozzi-Frƶbel-Hausissa ja yhdessƤ Rothmanin kanssa hƤn kƤynnisti SƶrnƤisten kansanlastentarhan toiminnan sekƤ lastentarhanopettajakoulutuksen, jotka molemmat jatkuivat myƶhemmin Ebeneser-talossa. He tyƶskentelivƤt yhdessƤ lasten hyvƤksi koko ikƤnsƤ. (BettystƤ ja Hannasta voit lukea lisƤƤ tƤƤltƤ)
Vuonna 1867 Betty Alander oli 8-vuotias ja vanhempiensa ainoa lapsi. Nuorempi Anna-sisko hƤnelle syntyi tƤstƤ vasta kahdeksan vuoden kuluttua. Bettyn isƤ Johan Wilhelm Alander oli huonekalutehtailija ja kƤsityƶ- ja tehdasyhdistyksen valtuuskunnan jƤsen. IsƤ luki pƤivittƤin perheelleen Raamattua ja hƤnellƤ uskotaan olleen suuri vaikutus Bettyn hengelliseen elƤmƤƤn.
Ajalleen tyypillisesti Bettyn Ƥiti Amanda Alander (os. Thunberg) omisti elƤmƤnsƤ perheelleen. Alandereilla oli lisƤksi kotona sisƤkƶt ja apulaiset hoitamassa talousaskareita ā BettyllƤkin oli koko elƤmƤnsƤ ajan ruoanvalmistuksesta ja kodin siisteydestƤ huolehtiva apulainen.
Vuotta ennen ruotsinkielisen tyttƶkoulun aloittamista, vuonna 1867, kahdeksanvuotias Betty valmisti kuvissa nƤkyvƤn merkkausliinan eli ns. nimikoimisliinan.
Merkkausliinan voidaan ajatella olleen erƤƤnlainen sƤƤtylƤistyttƶjen kƤsityƶtaidon taidonnƤyte. Ne yleistyivƤt Suomessa 1700-luvulla ja etenkin 1800-luvun alkupuolella niitƤ ommeltiin ahkerasti porvarisperheissƤ. 1800-luvun loppupuolella ne levisivƤt myƶs talonpoikaiskotien keskuuteen.
Merkkausliinaa valmistettiin kuukausien ajan ja lopputulos oli ylpeyden aihe. Kirjailutyƶn avulla harjoiteltiin paitsi erilaisia pistoja ja kuvioita, myƶs kƤrsivƤllisyyttƤ ja pitkƤjƤnteisyyttƤ. NƤin ollen merkkausliinalla oli myƶs pedagoginen merkitys. Ompelutaito oli tƤrkeƤ taito sekƤ siksi, ettƤ vaatteet ja tekstiilit valmistettiin itse, ettƤ myƶs siksi, ettei sƤƤtylƤisnaisten sopinut istua toimettomina ā kƤsissƤ oli hyvƤ olla aina keskenerƤinen ompelutyƶ.
Bettyn merkkausliina
Useimmiten merkkausliinat kirjailtiin pellavakankaalle ja valmistuttuaan kehystettiin tauluiksi. Liinojen aiheet toistuvat ja niitƤ varten julkaistiin 1800-luvulla myƶs mallikirjoja. Vaikka tietynlaiset aiheet kuuluivat asiaan ja toistuivat ympƤri maata, liittyi niihin usein myƶs jotain henkilƶkohtaista. Osa aiheista oli perƤisin suvun vanhoista merkkausliinoista, minkƤ lisƤksi niihin kirjailtiin usein esimerkiksi vanhempien nimikirjaimet. NƤin ollen ne olivat myƶs erƤƤnlaisia sukutauluja. Merkkausliinoilla oli tƤrkeƤ tehtƤvƤ traditioiden vƤlittƤjƤnƤ.
Bettyn merkkausliina on kirjailtu eri vƤrisin villa- ja puuvillalangoin vaalealle puuvillakankaalle. ViidellƤ ensimmƤisellƤ rivillƤ on aakkoset ja numerot, kuudennelle riville on kirjailtu āSYDD Ć R 1867 AF BETTY ALANDERā. Kirjain- ja numerorivien alle on ristipistoin kirjailtu erilaisia pieniƤ kuvioita, kuten koira, kastelukannu, tikkaat, punainen talo, sydƤn, avain ja kukko. KeskellƤ on vihreiden lehvien ympƤrƶimƤnƤ kirjaimet I. W. A. ja niiden alla A. M. A. eli isƤ Johan Wilhelm Alander ja Ƥiti Amanda Maria Alander.
Merkkausliina on ollut myƶs kehystettynƤ seinƤllƤ EbeneserissƤ. Liina nƤkyy kehyksissƤ esimerkiksi vuonna 1939 otetussa valokuvassa, jossa se on ripustettu Ebeneserin lastentarhaseminaarin veistoluokan seinƤlle. Kuvassa veiston- ja kƤsityƶnopettaja Hildur Holmstrƶm opettaa seminaariopiskelijoita. TodennƤkƶisesti juuri tƤtƤ kehystystƤ varten Bettyn merkkausliina oli naulattu useilla pienillƤ nauloilla kiinni puiseen alustaan. Vuosien saatossa tƤmƤ pingotus oli venyttƤnyt kangasta, minkƤ lisƤksi nauloista oli levinnyt ruostetta kankaaseen. Puulevy myƶs happamoitti tekstiiliƤ, mikƤ edesauttoi tekstiilin hajoamista.
Merkkausliinan konservointi
Bettyn lapsuuden merkkausliina on yksi Lastentarhamuseon museokokoelman kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmista osista sen historian vuoksi. Esine haluttiin pelastaa pahemmilta vaurioilta ja se annettiin konservoitavaksi Arvotekstiilipalvelu TupulatƤkki Oy:n (https://www.tupulatakki.net/) konservaattori Henna Koskiselle kevƤƤllƤ 2021.
Konservoinnissa tekstiili irrotettiin puualustasta. Tekstiili imuroitiin ja puhdistusta jatkettiin luonnonkumisienellƤ, sillƤ pohjakangas ei todennƤkƶisesti olisi kestƤnyt pesua ā vƤhintƤƤnkin se olisi kutistunut, sillƤ kangasta ei ollut pesty ennen kirjomista. Osa kirjontalangoista on aikojen saatossa katkeillut, joten katkenneet langat olisivat voineet irrota pesuprosessin aikana.
Puhdistetulle tekstiilille tehtiin uusi alusta neutraalista pahvista, joka verhoiltiin ensi alumiinifoliolla, jonka jƤlkeen siihen laitettiin pesemƤllƤ esikƤsitelty flanellikangas ja pƤƤllimmƤiseksi pellavakangas. Tekstiili kiinnitettiin alustalle ompelemalla.
Lopuksi konservoitu merkkausliina vietiin kehystettƤvƤksi Kultaus- ja kehysliike Virtaseen Helsingin Museokadulle, jossa liinaa ympƤrƶiviin mustiin kehyksiin kiinnitettiin ns. museolasi, joka vƤhentƤƤ valon haitallista vaikutusta tekstiiliin. Liina sƤilytetƤƤn kehyksissƤƤn asianmukaisesti valolta suojassa, ja tarvittaessa se voidaan sellaisenaan asettaa myƶs esille nƤyttelyyn.
Betty Alanderin 154 vuotta sitten kirjailema liina sƤilyy nƤiden toimenpiteiden ansiosta entistƤ paremmin paitsi meidƤn, myƶs tulevien sukupolvien ihailtavana ja tutkittavana.
Susanna Gillberg
Lastentarhamuseon kokoelma-amanuenssi (joka haaveilee oman merkkausliinan kirjailemisesta)
susanna.gillberg(at)ebeneser.fi
LƤhteet
Arvotekstiilipalvelu TupulatƤkki Oy. (2021). Lastentarhamuseon merkkausliinan konservointiraportti.
Ilmakunnas, J. M. (2017). SƤƤtylƤisnaiset ja kƤsitƶiden materiaalinen kulttuuri 1800-luvun alkupuolella. Ennen ja nyt: historian tietosanomat, 2017(4). http://www.ennenjanyt.net/2017/12/saatylaisnaiset-ja-kasitoiden-materiaalinen-kulttuuri-1800-luvun-alkupuolella/
Lampinen, M-L. (toim.) (1985). Ruusunkukkia ja villasukkia. Helsingin kaupunginmuseo
Meretniemi, M. (2015). HyvƤ koti ja henkinen Ƥitiys lastentarhatyƶn esikuvina. Helsingin yliopisto.
Pohjois-Pohjanmaan museo. Historian helmet: Sofian merkkausliina. https://www.ouka.fi/oulu/luuppi/historian-helmet
Stundars. (2012). Kuukauden esine: merkkausliina. https://www.stundars.fi/merkkausliina/?lang=fi
