Museoharjoittelun monipuolisuus Lastentarhamuseossa
09/11/2020
Millaista on olla varhaiskasvatusikƤinen lapsi koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana?
11/01/2021
āJoulu! Miten salaperƤisenƤ ja ihmeellisenƤ, tƤynnƤ odotusta kaikuukaan tuo sana jokaisen lapsen korvaan. He tuntevat joulun lƤheisyyden paljon yksinkertaisemmin ja koruttomammin kuin me aikuiset. Lapsenmielisyys ā siinƤ oikean joulunvieton salaisuus!ā
Vuonna 1946 valmistuneen lastentarhanopettajan muistiinpanot joulun ajasta lastentarhassa
Lastentarhoissa ja pƤivƤkodeissa joulu on aina ollut erityistƤ aikaa. 1900-luvun jouluperinteet ovat tuttuja aikuisille omasta lapsuudestaan joululauluineen, jouluherkkuineen ja joulukuusineen.
Suomessa 1900-luvun lastentarhojen pedagoginen toiminta nojasi vahvasti saksalaisen Friedrich Frƶbelin pedagogiikkaan ja sen kolmeen peruspilariin: leikkiin, tyƶkasvatukseen ja oppimiseen. NƤitƤ toimintatapoja toteutettiin lastentarhoissa kuukausi- tai keskusaiheiden kautta. Noin kuukaudeksi valittiin yhteinen teema tai aihe (kuten posti, matkustus, vesi tai joulu), jota kƤsiteltiin leikeissƤ, tyƶtehtƤvien kautta ja ohjatun toiminnan, kuten Frƶbelin palikoilla rakentelun avulla. Tarkoituksena oli, ettƤ lapsilla olisi omakohtainen kokemus kƤsiteltƤvƤstƤ aiheesta, ja esimerkiksi posti-aihetta kƤsiteltƤessƤ ensimmƤisenƤ tehtiin retki postiin, jotta paikka tulee kaikille tutuksi. Kuukausiaiheiden avulla lapset oppivat sekƤ kƤsiteltƤvistƤ aiheista ettƤ monipuolisista toimintatavoista.
Kuukausiaiheet toistuivat samankaltaisina toimintatapoineen ja eri aiheita kƤsiteltiin yllƤ mainituilla tavoilla vuodesta toiseen. Ebeneserin lastentarhaseminaarista samana aikana valmistuneet lastentarhanopettajat levittivƤt toimintatapoja ja hyvƤksi havaittuja aiheita ympƤri Suomea. Erityisesti jouluvalmistelut noudattivat eri lastentarhoissa samanlaista kaavaa.
Kuukausiaihevihko vuodelta 1922. Ebeneser-sƤƤtiƶn arkisto
Joulu 1922
Joulukuun alussa vuonna 1922 Ebeneserin lastentarhassa alettiin valmistautua jouluun. NeljƤksi viikoksi laadittiin suunnitelma neljƤlle osastolle eli lapsiryhmƤlle. EnsimmƤisen viikon aiheena oli āPikku kuusiā. Kuukausiaiheen kƤsittely lƤhti liikkeelle seuraavasti: āArmas-tƤti tuo kuusen metsƤstƤ ja kertoo miten se tuli junalla ja mitƤ se tahtoo kertoa lapsille.ā TƤhƤn kertomukseen pohjautuen eri osastojen lapset saivat Frƶbelin palikat (3.-5. lahjan) kƤyttƶƶnsƤ ja ryhtyivƤt rakentamaan junaa, jolla kuusi saapui lastentarhaan. Palikoiden lisƤksi he saivat vƤlineiksi kuusenoksia ja pienet lankanuket. LisƤksi III ja IV-osastot piirsivƤt metsƤaiheisia kuvia ja lauloivat āHiljaa, hiljaa, kuunnelkaaā -laulua. Lapsille kerrottiin kertomus Jeesuksen syntymƤstƤ.
Pikku kuusen tarina, jossa pikku kuusi tuo terveiset metsƤstƤ, toistuu kuukausiaiheissa lƤpi vuosikymmenten ja se mainitaan vielƤ 1970-luvunkin suunnitelmissa. Tarkkaa tietoa tarinan alkuperƤstƤ meillƤ ei ole, joten mikƤli tunnistat sen ja tiedƤt siitƤ enemmƤn, kuulemme mielellƤmme!
Ebeneserin lastentarhaseminaarin ensimmƤiseltƤ suomenkieliseltƤ kurssilta vuonna 1905 valmistuneen ja EbeneserissƤ 35-vuotisen uran tehneen Armas Soriolan (1882ā1958) kƤsin kirjoittamasta āKertomuksia lapsilleā -vihkosta Ebeneser-sƤƤtiƶn arkistosta lƶytyi yksi versio tarinasta. SiinƤ pikku kuusi kasvaa metsƤssƤ ison kuusen vierellƤ, kunnes erƤƤnƤ pƤivƤnƤ poika tulee hakemaan sen kotiinsa joulukuuseksi. Pikku kuusi on ensin surullinen joutuessaan eroon isosta kuusesta, mutta sen oksalle lennƤhtƤvƤ varpunen kertoo, ettƤ joulukuuseksi pƤƤtyminen on hienointa, mitƤ kuuselle voi tapahtua. āKun sitten tuli ilta, sytyttiin kynttilƤt, ja isƤ ja Ƥiti ja pikku Elsa ja Yrjƶ kƤvivƤt piiriin sen ympƤrille ja lauloivat kauniin jouluvirren, Enkeli taivaan lausui nƤin, ja pieni kuusi oli niin onnellinen.ā
Tarina tunnetaan esimerkiksi 1940-luvun kuukausiaihesuunnitelmissa myƶs nimellƤ āPekan kuusiā, mutta kyse on mitƤ ilmeisimmin samasta tarinasta. Pikku kuusen tarina lienee elƤnyt ainakin lastentarhanopettajien kertomana suullisena kansanperinteenƤ pitkƤƤn.
Otos Armas Soriolan (1882ā1958) kƤsin kirjoittamasta āKertomuksia lapsilleā -vihkosta. Ebeneser-sƤƤtiƶn arkisto
Joulu-kuukausiaiheen toisella viikolla vuonna 1922 EbeneserissƤ siirryttiin āleikkilahjoistaā (Frƶbelin palikat) Frƶbelin ātyƶlahjojenā pariin. Kuusiin ja joulukuusen tƤhtiin tutustuttiin paperia leikkaamalla, taittelemalla ja tikuista rakentamalla. LisƤksi joululahjoja valmistettiin ompelemalla. Lastentarhassa joululahjojen tekeminen on niin ikƤƤn ollut jokavuotinen perinne. Perinteisesti lapset askartelivat Ƥideille, isille ja sisaruksille erilaisia pieniƤ tarve-esineitƤ, kuten kirjanmerkkejƤ, neulatyynyjƤ, pƶytƤliinoja tai kampakoteloita.
Kolmannella ja neljƤnnellƤ viikolla kuukausiaihesuunnitelmassa jatketaan Pikku kuusen tarinan eri vaiheiden kƤsittelyƤ samoin menetelmin, lisƤksi eri osastoilla muovaillaan savesta joulukoristeita ja -kakkuja. Kuukausiaiheen kƤsittely pƤƤttyy kƤytƤnnƶn tyƶhƶn: suursiivous kaikilla osastoilla. Siivoaminen ja juhlien valmistelu kuuluvat oleellisena osana lastentarhatyƶhƶn ja myƶs tƤmƤn pƤivƤn varhaiskasvatukseen.
Joulunaika pƤivƤkodissa 1985
Vuonna 1985 lastentarhaseminaarit olivat jo muuttuneet lastentarhanopettajaopistoiksi (1977) ja lastentarhat ja seimet yhdistyneet pƤivƤkodeiksi (1973). EbeneserissƤ toimivan Helsingin lastentarhanopettajaopiston opettaja, pitkƤn uran lastentarhatyƶn parissa tehnyt Pirkko Salpakivi opetti tuleville lastentarhanopettajille, mitƤ kaikkea kuuluu joulun aikaan pƤivƤkodeissa. Ebeneser-sƤƤtiƶn arkistossa on Salpakiven tarkat muistiinpanot ja opetusmonisteet aiheesta vuodelta 1985. Lataa Pirkko Salpakiven Joulunaika pƤivƤkodissa -moniste tƤstƤ (PDF).
EnsimmƤisinƤ joulunviettoon liittyvinƤ asioina Salpakivi mainitsee adventtikalenterin esille laittamisen, pƤivƤkodin yhteisen joulupuuron sekƤ pikkukuusen tulon pƤivƤkotiin. Seuraavina listalla on tuttujen joululaulujen laulamista, joululahjojen tekemistƤ omalle perheelle sekƤ keskustelut ilon tuottamisesta toisille. NƤiden toimintojen tavoitteena on ājoulun tulosta tiedottaminen ja virittƤytyminen joulun tunnelmaanā. Jouluevankeliumi kerrotaan lapsille joulun merkityksen selvittƤmiseksi ja kristillisen sanoman vƤlittƤmiseksi. Yhteys 1900-luvun alun lastentarhan jouluvalmisteluihin on ilmeinen.
Koko pƤivƤkodin yhteinen joulupuuro tai -ateria on myƶs pitkƤƤn jatkunut perinne. TƶƶlƶlƤisen pƤivƤkoti Rauhalan entiset tyƶntekijƤt muistelivat, kuinka ovet avattiin ja pƶydƤt kannettiin pitkƤlle kƤytƤvƤlle, jotta kaikki mahtuvat yhteisen joulupƶydƤn ƤƤreen. Perinne nƤkyy valokuvissa niin 1950-luvulla kuin 1980-luvullakin.
Rauhalan lastentarhan lapset yhteisellƤ joulupuurolla 1950-luvulla. Kuvaaja: Esko Silvanto. Ebeneser-sƤƤtiƶn kuva-arkisto
Joulukuu vuonna 1985 jatkuu joulukoristeiden, -korttien ja -lahjojen valmistamisella. Toisten muistaminen ja ilahduttaminen sekƤ auttaminen ja yhteistyƶ ovat toistuvia teemoja pƤivƤkodin joulunvietossa. KynttilƶitƤ valetaan, leikkinurkkauksia siivotaan ja piparkakkuja leivotaan. Joululaulut ja joulumusiikki kulkevat mukana pitkin joulukuuta. Salpakiven aineistossa mainitaan nimeltƤ myƶs muutama suositeltava joulukirja, joista on ilmestynyt uusintapainoksia nƤihin pƤiviin asti: Viktor Rydbergin ja Harald Wibergin Kotitonttu (suom. 1981) sekƤ Astrid Lindgrenin ja Ilon Wiklandin klassikot Lotta osaa mitƤ vain (suom. 1978), MelukylƤn joulu (suom. 1973) ja Taina Tomera auttaa mummia (suom. 1985).
Joulujuhlat
Joululauluja laulettiin tunnelmaan virittƤytymiseksi, mutta niitƤ harjoiteltiin myƶs joulujuhlia varten. Joulujuhlien kaava on sƤilynyt hyvin samankaltaisena vuosikymmenestƤ toiseen. Joulujuhlien tavoitteena on Salpakiven mukaan lƤmpimƤn tunnelman ja yhdessƤolon kokeminen, yhteisen juhlan valmistamisen ilo sekƤ vanhempien ja lasten juhlimisen ilo. Joulujuhlat ovat perinteisesti muodostuneet eri lapsiryhmien jouluisista laululeikkiesityksistƤ ja juhlan lopuksi lapsille on jaettu omat pienet herkkupussit. Pussien sisƤllƤ on ollut esimerkiksi makeisia, joulupipareita, jouluomena tai pieni kiiltokuva tai tarra. Esimerkiksi Tampereen Hervannan pƤivƤkodin joulujuhlan vuodelta 1974 voi katsoa Yle Areenasta.
PƤivƤkoti Rauhalan joulujuhla 1980-luvulla. Yksityiskokoelma / Ebeneser-sƤƤtiƶn kuva-arkisto
HelsingissƤ tƶƶlƶlƤisessƤ pƤivƤkoti PƤivƤpirtissƤ vuoden 1997 jouluviikko sujui seuraavanlaisesti:
Maanantai: Maalattiin tai piirrettiin isoja tonttuja. Joululahjojen paketointia.
Tiistai: Salissa leikkiƤ, harjoiteltiin vielƤ keinustuolia ja laulettiin hyvƤn joulun toivotus. IltapƤivƤllƤ oli koko talon joulujuhlaharjoitus.
Keskiviikko: Joulukirkko klo 9:30. Jouluateria, iltapƤivƤllƤ koristeltiin joulukuusi.
Torstai: Aamulla 8:30 oli joulujuhla. Joulupukki kƤvi tuomassa pussit ja vanhemmille oli glƶgi- ja piparitarjoilu.
Juhlaohjelma:
Joulupuu on rakennettu
Tuiki tuiki tƤhtƶnen
Kello lƶi jo viisi (Puolukoiden ryhmƤ)
Lumihiutale (Mustikat)
Kas metsƤmƶkin ikkuna
Pienet tontut ne sipsuttaa (Mansikat)
Kotitonttu (Puolukat)
Keinustuoli (Mustikat)
Porsaita Ƥidin (yhteislaulu)
Soihdut sammuu
HyvƤn joulun toivotus
Joulupukki
PƤivƤkoti PƤivƤpirtin joulujuhlaohjelma vuodelta 1982. Ebeneser-sƤƤtiƶn arkisto
Joulu 2020
TƤmƤ vuosi on pƤivƤkodeissakin poikkeuksellinen ja etenkin joulujuhlien jƤrjestƤmistƤ joudutaan pohtimaan ja suunnittelemaan tarkkaan ja voimassaolevien rajoitusten mukaan. Osa pƤivƤkodeista juhlii mahdollisuuksien mukaan erilaisten tonttupolkujen muodossa ulkona, osa perinteisesti sisƤtiloissa, mutta vain oman ryhmƤn kesken. Vaihtoehtoja on onneksi monenlaisia ja mikƤli koko talon joulujuhlia ei voida jƤrjestƤƤ, voidaan silti lasten kanssa laulaa, leikkiƤ ja askarrella pitkin joulukuuta aivan kuten ennenkin!
Vuonna 2019 jaoimme jouluisia askartelu- ja toimintavinkkejƤ lastentarhatoiminnan eri vuosikymmeniltƤ Facebook- ja Instagram-joulukalenterissamme ā ne lƶytyvƤt sieltƤ edelleen, kun selaa julkaisuja taaksepƤin viime joulukuuhun.
KƤy myƶs lukemassa Lastentarhamuseon museonjohtajan Taina SillanpƤƤn kirjoitus Itse tehtyjen askartelujen merkityksestƤ.
Susanna Gillberg
Lastentarhamuseon kokoelma-amanuenssi
