After Work varhaiskasvatuksen opettajille ja opettajaksi opiskeleville torstaina 19.3. klo 17
23/02/2026
Yhteiset ruokailuhetket – Lastentarha- ja päiväkotimuistojen keruu
06/03/2026
Vierailulla taidemesenaatti Kauko Sorjosen entisöimässä arkkitehti Wivi Lönnin kotitalossa
Meille Lastentarhamuseossa tarjoutui mahdollisuus vierailla yhdessä Jyväskylän Seminaarinrinteen kauneimmista rakennuksista, Wivi Lönnin kotitalossa Hämeenkadulla. Lönn suunnitteli huvilan itselleen ja äidilleen art nouveau -tyyliseksi, monimuotoiseksi rakennukseksi.
Ilman yhden yksittäisen henkilön peräänantamattomuutta sekä ymmärrystä perinteitä ja kauneutta kohtaan talo ei olisi palautunut alkuperäiseen loistoonsa. Tämä henkilö on taidemesenaatti, kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen. Sorjonen vietti lapsuutensa pienessä Punkaharjun Putikon savolaiskylässä. Putikosta hän sai lähtökohdat hyvälle elämälle – ”Hyvä henki, hyvä koulu, hyvät opettajat. Olen kiitollinen, että sain viettää upean lapsuuden Putikossa”, Sorjonen kertoo.
Talossa kiinnittyy huomio lukuisiin erilaisiin yksityiskohtiin ja ikkunamalleihin, erkkereihin ja pylväskäytävään sekä rakennuksen yhteydessä olevaan kasvihuoneeseen. Talo valmistui vuonna 1911. Tuohon aikaan vain harvat rakennukset oli varustettu keskuslämmityksellä, ja sisätiloissa oleva sauna oli harvinaisuus. Wivi Lönnin makuuhuone sijaitsi alakerrassa saunan vieressä. Kauko Sorjonen arvelee, että nivelvaivoista kärsinyt Lönn suunnitteli omaan kotiinsa kylpyläolosuhteet. Kuuma ja kylmä vesi laskettiin edistyksellisesti hanasta suoraan kylpyammeeseen. Ei tarvinnut Wiesbadeniin saakka lähteä kylpylähoitoihin.
Kauko Sorjonen ponnisti vaatimattomista lähtökohdista vaurauteen luomalla 1970-luvun lopulla kopiointipalveluja tarjoavan Kopijyvä Oy:n. Yritys menestyi, sillä 1980- ja 1990-luvuilla kopiointipalveluille oli kysyntää. Kauko Sorjonen on ollut myös merkittävä osa Minerva Kustannuksen historiaa. Sorjonen lahjoitti omaisuutensa vuonna 1988 perustamalleen Kauko Sorjosen säätiölle. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea kulttuurityötä sekä säilyttää ja vaalia arvokasta rakennuskulttuuriperintöä. Säätiö omistaa eri puolilla Suomea useita kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittäviä rakennuksia, joista monet ovat suojeltuja. Säätiö ylläpitää muun muassa Särestöniemen ja Palsan museoita Kittilässä sekä museo-galleria Alariestoa Sodankylässä.
Wivi Lönnin kotitalo siirtyi Sorjosen omistukseen vuonna 1988 Kymi Kymmene -osakeyhtiöltä. Sorjonen kiinnostui talon historiasta ja arkkitehti Wivi Lönnistä. Päärakennuksen muoto ja väritys palautettiin lähes täysin Lönnin suunnitelmien mukaisiksi. Vaatimattomaan tyyliinsä Sorjonen mainitsee parhaaksi taidokseen kuuntelemisen taidon. Ympärillä oli paljon viisaita ihmisiä, jotka auttoivat häntä talon saattamisessa entiseen loistoonsa.
Taidemesenaatti ja kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen, Ebeneser-säätiön toiminnanjohtaja ja Lastentarhamuseon johtaja Taina Sillanpää sekä Ebeneser-säätiön puheenjohtaja Inkeri Ruokonen arkkitehti Wivi Lönnin itselleen suunnitteleman kotitalon talvipuutarhassa.
Ensin vierailimme talon talvipuutarhassa. Wivi Lönnin rakkain harrastus oli puutarhanhoito. Siksi hän hankki kaksoistontin ja rakensi kasvihuoneen asuinrakennuksen yhteyteen. Sorjosen mukaan Lönn kasvatti talvipuutarhassa enimmäkseen hyötykasvien taimia, kukkien kasvatus oli vähäisempää. Talvipuutarhassa kasvatetut taimet siirrettiin kesällä avolavoille hyötypuutarhaan. Kymi Kymmenen omistuksen aikaan talvipuutarhaa ei ollut, ja sen päälle oli valettu betoni terassiksi. Sorjonen poistatti betonin ja siirrätti betonin alla olevan hiekan puutarhan käytävien päällysteeksi. Hiekan alta paljastui Wivi Lönnin aikainen alkuperäinen kivilattia. Myös kaivo löytyi maan alta, ja sen koristukseksi Sorjonen hankki huutokaupasta veistoksen.
Paikka oli ihastuttava ihmeköynnöksen eli bougainvillean vielä kukkiessa. Sorjosen mukaan kukka kukkii aina toukokuusta joulukuulle, ja vielä nytkin helmikuussa oli nähtävissä kukkien hiipuva loisto. Sorjonen huolehtii kasveista talon ensimmäisen omistajan tavoin. Yläkerrassa oleva apostolinmiekka kukkii vain yhden päivän. Siitä on todistuksena valokuva. ”Entisen Lapuan piispan kertomuksen mukaan tarvitaan 12 apostolia eli 12 oksaa, ja vasta sen jälkeen kasvi kukkii”, tarinoi Sorjonen.
Oman puutarhansa hoidon lisäksi Sorjonen on ehtinyt istuttaa kyynelmäntyjä läheisen juomatehtaan vieressä olevaan puistoon. Kyynelmännyn kyyneleet voivat tilanteen mukaan olla ilon tai surun kyyneleitä. Puun suomenkielinen nimi viittaa sen roikkuviin pitkiin neulasiin ja käpyihin, jotka ikään kuin valuvat alaspäin kyynelten tapaan. Puistossa uskottiin, että mänty tuottaa ilon kyyneleitä, kun juomatehdas, myös Wivi Lönnin suunnittelema, säästetään ja kunnostetaan. Toisin kävi. Männyt kaadettiin. Yksi kyynelmänty kasvaa edelleen Sorjosen puutarhassa kehyksenään kaksi uutta korkeaa kerrostaloa. Jokainen voi päätellä, millaisia kyyneleitä mänty tässä tapauksessa itkee. Sorjonen vastusti kotikaupunginosansa asemakaavamuutosta viimeiseen asti. Uusista kerrostaloista olisi pitänyt tehdä matalampia, jotta ne olisivat paremmin sopineet Seminaarinmäen vanhaan huvilamiljööseen.
Kauppaneuvos Hanna Parviaisen (1874–1938) pronssisen rintaveistoksen on tehnyt kuvanveistäjä Sonja Vectomov.
Hannan rintaveistos katselee talon puutarhan keskelle asetetun ystävänsä arkkitehti Wivi Lönnin veistosta.
Kuvanveistäjä Sonja Vectomovin toteuttama Wivi Lönnin pronssiveistos katselee kohti taloa.
Hämeenkadun huvilassa on valtava määrä huonekaluja, jotka on valmistettu arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemien mallien mukaan. Eliel Saarinen suunnitteli Loja-kokonaisuuden Hvitträskissä vaimolleen Lojalle. Kauko Sorjosen Loja-kokonaisuuden nykyinen sijoituspaikka on huvilan ruokailuhuone. Samassa tilassa Wivi Lönn sukulaisineen ja ystävineen kokoontui yli sata vuotta sitten syömään.
Kysyttäessä isännältä talon lempipaikkoja hän vastaa paikan vaihtelevan valon, vuorokaudenajan ja vuodenajan mukaan. ”Ruokailemme salissa, ruokailuhuoneessa, välillä myös Wivin saunassa, joka nykyisin toimii takkahuoneena”, Sorjonen luettelee. Kesäisin myös kesähuone on viihtyisä kahvittelupaikka.
Kesähuoneessa talvehtii ainoa Wivi Lönnin itsensä suunnittelema kalusto, joka toisinaan sijaitsi myös sisääntulokatoksessa tai kasvihuoneessa. Lönn ei pitänyt itseään huonekalusuunnittelijana ja piti suunnittelemiaan kalusteita raskastekoisina. Muut olivat eri mieltä.
Aikanaan Sorjonen järjesti yhteistyökumppaneilleen kiinnostavia luentotilaisuuksia. Ensimmäinen käsitteli luovuutta. Mistä luovuus syntyy? Ihmettelystä? Kun ihmiset kulkevat talon ohi, he miettivät: onpa kaunis ja tyylikäs talo. Kukahan sen omistaa? Onko se koti vai toimisto? Miten rakennus ihmiseen vaikuttaa? Esitelmätilaisuuksia järjestettiin myös muun muassa käytöstavoista ja väittelytaidoista – kaikki menestyksiä ja kuulijoidensa mieleen.
Kauko Sorjonen vakuuttaa, että ideat muun muassa esitelmien sisältöihin ovat syntyneet Wivi Lönnin kotitalossa. Rakennuksen henki ja kauneus tuottavat kokijalleen hyvän olon, mikä synnyttää hyviä ideoita. Me, Ebeneser-talon kauneudesta ja tunnelmasta nauttineet, allekirjoitamme tämän.
Kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen on lupautunut myös Wivi Lönnin suunnitteleman Ebeneser-talon julkisivukorjaushankkeen suojelijaksi. Parempaa suojelijaa emme hankkeellemme olisi voineet kuvitella.
Lastentarhamuseota ylläpitävä ja kiinteistön omistava Ebeneser-säätiö on toiminnallinen, yleishyödyllinen säätiö, jolla ei ole riittävästi omaa varallisuutta julkisivukorjauksen toteuttamiseen. Siksi kutsummekin kaikki Wivi Lönnin ja varhaiskasvatuksen ystävät yhteisiin talkoisiin lahjoittamaan ja pitämään huolta myös Ebeneser-talosta.
Vierailua kirjasi
Taina Sillanpää
Ebeneser-säätiön toiminnanjohtaja ja Lastentarhamuseon johtaja
Vierailulle osallistuivat Taina Sillanpään lisäksi Ebeneser-säätiön hallituksen puheenjohtaja Inkeri Ruokonen sekä Ebeneser-säätiön museolehtori Fredrika Visuri ja kokoelma-amanuenssi Susanna Gillberg.
Kauko Sorjosen säätiön kustantamaa kirjallisuutta Wivi Lönnin kotitalosta:
Jäppinen, J. 1996. Talo Etelänrinteellä. Jäppinen, J. 2024. Hämeenkadun kulttuurikodin aarteita.
Lehto, A.-L. 2011. Elämää ja arkkitehtuuria naisten talossa. Arkkitehti Wivi Lönnin kotitalo 100 vuotta.
Tedder, J. & Jäppinen, J. 2024. Kauko Sorjosen kasvimaailma.
Virtapohja, K. 2025. Putikko. Kohtaamisia pienessä savolaiskylässä.
