Asiakirja-arkisto

Ebeneser-säätiön arkisto on lastentarhatyön ja lastentarhanopettajan koulutuksen historiallinen arkisto. Arkistomateriaalista saa kuvan sekä lastentarhatoiminnasta että lastentarhanopettajien koulutuksesta ja varhaiskasvatuksen historiallisesta muotoutumisesta erityisesti Helsingissä.

Arkisto on tutkijoille avoin ja sitä voi hyödyntää esimerkiksi opinnäytetöissä. Tutkimuksen kannalta tärkein arkistomateriaali on mikrofilmattu ja mikrofilmejä pääsee tutkimaan arkiston tiloihin arkisin klo 8–17 välisenä aikana. Käynnistä tulee sopia ennakkoon. Arkiston tutkimuskäyttö on luvanvaraista ja siinä huomioidaan GDPR-tietosuoja-asetus. Lastentarhamuseon ja Ebeneser-säätiön tietosuojaselosteeseen pääset tutustumaan klikkaamalla tästä.

Varhaisin arkistoaineisto on 1880-luvulta, jolloin Hanna Rothman perusti Suomen ensimmäisen kansanlastentarhan, Helsingin Fröbel-laitoksen, Helsinkiin. Taloudellisesti lastentarhatyö oli aluksi yksityistä, lahjoitusvaroin ylläpidettyä. Vuonna 1888 toimintansa aloittanut Helsingin Fröbel-laitos sai avustusta Helsingin Anniskeluyhtiöiden voittovaroista. Hallinnollisesti yksityinen kansanlastentarhatyö oli aluksi vuonna 1899 perustetun kasvatuslautakunnan alaista toimintaa. Muodollisesti ne olivat kouluylihallituksen kansanopetusosaston (vuodesta 1918 kouluhallitus) alaisia. Sosiaaliministeriö vahvisti Helsingin kaupungin lastentarhoille johtosäännön vuonna 1930, jolloin kansanlastentarhoista alettiin käyttää nimeä lastentarha ja jonka jälkeen suurin osa lastentarhoista kunnallistettiin. Ebeneserkodissa toimineet yksityiset lastenlaitokset siirrettiin virallisesti Helsingin kaupungin omistukseen kuitenkin vasta vuonna 1963.

Varhaiskasvatustoiminta päättyi Ebeneser-talossa vuonna 1986 viimeisen lapsiryhmän siirryttyä toisiin tiloihin. Tällöin talo toimi kokonaisuudessaan lastentarhanopettajien koulutuslaitoksena vuoteen 1993 asti. Vuonna 2018 Helsingin kaupungin päiväkoti Ebeneser aloitti jälleen toiminnan Ebeneser-talon 1. kerroksessa. Lastentarhamuseo tekee tiivistä yhteistyötä päiväkoti Ebeneserin kanssa, muun muassa nykydokumentointiin liittyen. Museo tallentaa kokoelmiinsa erillisen suunnitelman mukaisesti päiväkoti Ebeneserin toimintaan liittyviä dokumentteja.

Ebeneser-säätiön arkistoaineisto koostuu pääasiassa Ebeneserin lastentarhan ja lastentarhaseminaarin aineistoista, mutta myös muualta tullutta aineistoa on jonkin verran. Arkistonmuodostajia ovat muun muassa Helsingin Fröbel-laitos, Sörnäisten kansanlastentarha, Oma koti Sörnäisten kansanlastentarhalle -yhdistys sekä Hanna Rothmanin ja Elisabeth Alanderin laitokset -niminen säätiö (myöhemmin Ebeneser-säätiö), josta käytetään myös nimeä Ebeneserkoti. Ebeneserkodin toiminta jakautuu sekä lastentarhatoimintaan että lastentarhanopettajakoulutukseen. Taloushallinto on arkistoitu omaksi kokonaisuudekseen alkuvuosista nykypäivään.

Henkilöarkistoissa on laajat aineistot lastentarhatyön uranuurtajista, Hanna Rothmanista ja Elisabeth Alanderista sekä omana kokoelmanaan muun muassa Elsa Boreniuksen yksityinen arkisto. Elsa Borenius toimi muun muassa Helsingin lastentarhojen tarkastajana 1930–40-luvuilla sekä kantavana voimana lastentarhanopettajien ammattijärjestössä. Yksityisiä kokoelmia löytyy myös lukuisista pitkän uran tehneistä lastentarhanopettajista sekä päiväkodinjohtajista eri ajoilta.

Ebeneser-säätiön arkistonmuodostuksessa tärkeimmät taitekohdat ovat Ebeneserin lastentarhan siirtyminen kaupungin ylläpitämäksi vuonna 1963 ja lastentarhanopettajakoulutuksen valtiollistaminen 1977. Suurin osa aineistosta sijoittuu ajallisesti ennen näitä taitekohtia.

Lastentarhanopettajien koulutus alkoi Sörnäisten kansanlastentarhan yhteydessä vuonna 1892 ja siirtyi Ebeneser-taloon vuonna 1908. Koulutusta laajennettiin vuonna 1947, kun Jyväskylään perustettiin Ebeneserkodin lastentarhaseminaarin Jyväskylän osasto. Ruotsinkielinen lastentarhanopettajaseminaari siirtyi Pietarsaareen vuonna 1958. 1950-luvulta alkaen seminaareja perustettiin myös muihin kaupunkeihin.

Vuonna 1977 kaikki silloin toimineet yksityiset lastentarhanopettajien koulutusyksiköt valtiollistettiin ja ne muutettiin Lastentarhanopettajaopistoiksi. Ebeneserissä toimi Helsingin lastentarhanopettajaopisto vuosina 1977–1993. Vuodesta 1995 alkaen lastentarhanopettajakoulutus on ollut yliopistojen alaisuudessa. Arkistossa on aineistoa lastentarhanopettajakoulutuksen opetussisällöistä ja -kokonaisuuksista sekä opiskelijoiden ja opettajien luentomuistiinpanoja koulutuksen alkuajoilta aina 1990-luvulle saakka.

Yksityisellä arkistolla on omaleimainen muodostumishistoriansa, mikä usein poikkeaa julkishallinnon tarkkaan säädellystä arkistotoiminnasta. Ebeneser-säätiön arkiston muodostumisperinnettä on viimeisimmässä järjestämisessä kunnioitettu, eikä asiakirjoja ole kovin paljon siirrelty. Arkistoaineistosta on laadittu luettelo, jota voisi luonnehtia inventointiluettelon ja varsinaisen arkistoluettelon välimuodoksi. Luettelo on säilytysyksikkökohtainen eli luettelo on rakentunut laatikon tarkkuudella. Joistakin arkistokoteloista on tehty yksityiskohtaisempaa luettelointia lähinnä tutkimuksellisiin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa, että kaikkia erillisiä papereita ei ole luetteloitu. Toimintahistoria, taloushallinto, irtaimistoasiat, henkilökohtaiset arkistot, kiinteistöä koskevat asiakirjat, lehtileikkeet, äänitteet ja muistelmat ovat eri kokonaisuuksina. Suurin osa alkuaikojen materiaalista (esim. Alanderin ja Rothmanin aineisto) on käsialalla kirjoitettua ja ruotsinkielistä.

Arkistoaineistoa vastaanotetaan edelleen harkinnan mukaan. Lastentarhamuseo tallentaa ja dokumentoi myös tämän päivän varhaiskasvatusta. Lue lisää lahjoituksista ja nykydokumentoinnista.

Muistitieto

Ebeneserissä kerätään ja tallennetaan jatkuvasti muistitietoa talon toimintaan liittyen. Muistoja on mahdollista jakaa sähköisesti tai paikan päällä Lastentarhamuseossa, joko kirjoittaen tai suullisesti kertoen. Muistitietoa kerätään entisiltä Ebeneserin lastentarhan lapsilta, opiskelijoilta, opettajilta ja kaikilta, joilla on Ebeneser-taloon liittyviä muistoja. Nämä muistot muodostavat arkistossa oman kokonaisuutensa, ja aineisto on tutkijoiden käytettävissä.

Muistitiedon perusteella on mahdollista saada laajempaa kuvaa siitä, millaisia asioita Ebeneserissä on vuosien saatossa tapahtunut ja miten yksittäiset henkilöt ovat sen kokeneet. Samalla periaatteella kerätään jatkuvasti myös muihin lastentarhoihin ja päiväkoteihin liittyvää muistitietoaineistoa. Muistojaan jakavilla henkilöillä on oikeus kieltää oman nimensä ja muiden henkilötietojensa käytön muistojen yhteydessä.

Onko sinulla muistoja Ebeneseristä? Olitko lapsena Ebeneserin lastentarhassa? Opiskelitko lastentarhanopettajaksi Ebeneserissä? Tai oletko toiminut opettajana tai muussa roolissa Ebeneserissä? Mikä on sinun suhteesi Ebeneser-taloon? Kerro se meille! Meitä kiinnostaa kaikki mahdollinen Ebeneseriin liittyvä muistelu, oli kyse isosta tai pienestä asiasta. Ota yhteyttä osoitteeseen ebeneser(at)ebeneser.fi.