Millaista on olla varhaiskasvatusikäinen lapsi koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana?

Millaista on olla varhaiskasvatusikäinen lapsi koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana?

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila keväällä 2020 vaikutti laajasti yhteiskuntaan, myös varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatusikäisiin lapsiin. Varhaiskasvatuksen toimipisteet ja esiopetus pidettiin Valtioneuvoston päätöksellä toiminnassa, mutta vanhemmille annettiin suositus hoitaa lasta kotona. Päätöksen tavoitteena oli varmistaa kriittisten alojen henkilöstön pääsy töihin (Valtioneuvosto 16.3.2020). Lasten määrä varhaiskasvatuksessa väheni ja lapsiryhmät muuttuivat muutaman lapsen pienryhmiksi lapsimäärän laskiessa kunnallisissa päiväkodeissa neljännekseen normaalista (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 7.4.2020).

Poikkeusolojen varhaiskasvatusta koskeva uutisointi kohdistui etupäässä valtion taholta tulleiden ohjeiden tulkintaan ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen poikkeustilan aikana ja jälkeen. Lapsista ja lasten varhaiskasvatusjärjestelyistä kirjoitettiin paljon, mutta lapsia ei päästetty ääneen. Lasten näkökulmasta poikkeustilaa kuvattiin ensimmäisen kerran Lastensuojelun keskusliiton (4.5.2020) blogikirjoituksessa. Kirjoituksen lähtökohtana olivat lasten pelot, ihmetykset ja hämmennys tilanteesta, mutta kirjoituksen keskeiseksi sisällöksi nousi vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään koronan keskellä. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto (2.4.2020) neuvoi, kuinka keskustella lasten kanssa koronasta. Valtamedian katse kohdistui lasten kokemuksiin vasta toukokuun lopulla, jolloin uutisissa ryhdyttiin tarkastelemaan lasten kokemuksia ja leikkejä poikkeustilan aikana (Kallionpää, HS 25.5.2020; Parikka, HS 24.5.2020; Tiessalo, YLE 22.5.2020). Kirjoitusten sisällöllinen painopiste oli tällöinkin edelleen vanhempien kasvatuskäytännöissä ja jaksamisessa.

Hilppö, Rainio, Rajala ja Lipponen (2020) kirjoittavat, että lapset kuvattiin poikkeustilan aikana mediassa kolmella tavalla: 1) haavoittuvina ja suhteellisen passiivisina hoivan ja suojelun vastaanottajina, 2) kasvatusinstituutioiden ulkopuolella kukoistavina sekä 3) toimijoina, jotka kykenevät muuttamaan olosuhteitaan. Varhaiskasvatusikäisten lasten kohdalla vaikuttaisi siltä, että lapset näyttäytyivät ensisijaisesti aikuisten hoivan ja suojelun vastaanottajina. Vain leikin maailma jäi lasten omaksi asiantuntijuusalueeksi, johon aikuinen ei oikeastaan edes pyrkinyt sisään. Lasten kokemuksia poikkeustilasta ei uutisoinnissa pyritty avaamaan tai syventämään, vaan ne jäivät ikään kuin lasten suloisiksi välikommenteiksi. Tavoittamatta ja käsittelemättä jäi lasten äänen kuulemisen näkökulmasta yksi tärkeimmistä kysymyksistä: “Millaista on olla varhaiskasvatusikäinen lapsi koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana?”.

Varhaiskasvatuksessa lasten elämään vaikuttava konkreettinen poikkeustilan aiheuttama muutos oli lapsiryhmän hajoaminen: suurin osa lapsista jäi kotiin ja vain muutamat jatkoivat päiväkodissa. Tutkivat ja kehittävät harjoittelupäiväkodit -hankkeessa* kiinnitimme huomiomme poikkeustilan vaikutuksiin lasten elämässä ja toisaalta siihen, ettei lasten ääni noussut esiin mediassa. Käynnistimme hankkeen kehittämispäiväkodeissa tutkimuksen, jossa tarkastelimme, miten varhaiskasvatusikäiset lapset kokivat poikkeustilan. Keräsimme tutkimusaineistoa hankkeen neljässä kehittämispäiväkodissa poikkeustilan aikana ja sen jälkeen. Aineisto koostuu päiväkotiryhmissä tuotetusta pedagogisesta dokumentaatiosta, kuten lasten piirustuksista ja kirjeistä sekä päiväkodin henkilöstön ja huoltajien kirjaamista lasten sanallistuksista arjen keskusteluissa. Lisäksi toteutimme varhaiskasvatuksen opettajien ryhmähaastatteluja.

Tutkimuksemme alustavat tulokset osoittavat, että poikkeustilan aikana lasten merkittäväksi kokemukseksi nousi ikävä. Lapset ikävöivät erityisesti kavereita ja kavereiden kanssa leikkimistä. Lisäksi ikävä kohdistui päiväkodin aikuisiin ja päiväkotiin tilana ja paikkana. Tarkastelemme lasten ikävää osoituksena kuulumisen tunteesta (esim. Juutinen, 2018; Salonen, 2020; Yuval-Davis, 2011). Lapset ilmaisivat ikäväänsä erityisesti sanallisesti (Minulla on ikävä teitä kavereita.). Ikävään liittyi tuolloin myös muita tunteita, kuten ärsytystä ja harmitusta (On harmittanut, kun ei ole voinut olla kavereiden kanssa.). Lapset lievittivät ikäväänsä sekä ylläpitivät kuulumistaan päiväkodin vertaisryhmään muun muassa mielikuvituksen avulla ja piirtämällä. Näissä tilanteissa lapset piirsivät kavereitaan ja itsensä yhteisten leikkien ääreen, kuvittelivat yhdessäolon aikaa koronan jälkeen (Sit ku korona-aika on ohi, ni sit me voidaan keinuu samassa keinussa.) ja iloitsivat kavereiden jälleennäkemisestä poikkeustilan jälkeen (esim. halaamalla toisiaan ja yhteisiin leikkeihin syventymällä).

Lasten ikävän kokemuksista on hyvin vähän tutkimustietoa (Holm, 1999), vaikka ikävä on usein lasten päivittäinen tunne esimerkiksi varhaiskasvatuksen aloitusvaiheessa (esim. Datler ym., 2012; Jung, 2011; Pursi, 2020). Lasten poikkeustilan aikaiset kokemukset saivat meidät pohtimaan kuulumiseen liittyvien tunteiden, kuten ikävän ja jälleennäkemisen ilon merkityksiä laajemmin lasten elämässä. Kutsumme varhaiskasvatusikäiset lapset ja heille läheiset aikuiset mukaan pohtimaan näitä asioita.

Olemme tiivistäneet tutkimuksemme keskeiset havainnot lapsille Ikävä-julisteen muotoon. Juliste toimii pedagogisena välineenä, jonka avulla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi virittää lapsiryhmässä keskustelua lasten välisestä kuulumisen tunteesta ja ikävästä sen yhtenä ilmenemisen muotona. Julisteen on käsikirjoittanut lastenkirjailija Kerttu Rahikka ja kuvittanut lastenkirjailija ja kuvittaja Liisa Kallio. Julistetta voidaan jatkossa hyödyntää vapaasti pedagogisena välineenä varhaiskasvatuksessa ja lapsiperheissä. Helsingin yliopistossa julistetta tullaan jatkossa hyödyntämään osana lasten ikävän kokemusten tutkimusta.

Kirjoituskutsu varhaiskasvatuksen henkilöstölle: Toivomme varhaiskasvatuksessa toimivilta opettajilta ja hoitajilta vapaamuotoisia kirjoitelmia julisteen käytöstä. Kirjoitelmassa voi vastata esim. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia keskusteluja julisteen ympärille syntyi päiväkotiryhmässäsi? Miten lapset kuvasivat omia ikävän kokemuksiaan julisteen äärellä? Millaisia tunteita lasten ikävän kokemuksiin liittyy? Millaisiin elämäntilanteisiin ja tapahtumiin lasten ikävän kokemukset liittyivät? Kirjoitelmat lähetetään sähköpostilla osoitteeseen: annukka.pursi@helsinki.fi. Lähettämällä kirjoitelman annat Helsingin yliopiston kasvatustieteelliselle tiedekunnalle luvan tallentaa kirjoitelman arkistoon ja käyttää kirjoitelmaa osana varhaiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämistyötä. Vastaukset tallennetaan anonyymeina. Ethän liitä kirjoitelmaan lasten henkilötietoja tai varhaiskasvatusyksikkösi nimeä (voit halutessasi käyttää keksittyjä peitenimiä).

Heidi Chydenius

Projektisuunnittelija, heidi.chydenius@helsinki.fi

Annukka Pursi

Tutkijatohtori, annukka.pursi@helsinki.fi

Lasse Lipponen

Varhaiskasvatuksen professori, lasse.lipponen@helsinki.fi

* Tutkimus on osa Helsingin yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Tutkivat ja kehittävät harjoittelupäiväkodit -hanketta (Lipponen, Fonsen, Chydenius, Pursi & Onnismaa, 2019–2020) sekä Emil Aaltosen säätiön rahoittamaa Kenellä on oikeus surra? Lasten suru ja suremisen kulttuuriset käytännöt varhaiskasvatuksessa -tutkimusta (Pursi, 2020–2021).

Lähteet:

Datler, W., Ereky-Stevens, K., Hover-Reisner, N., & Malmberg, L. E. (2012). Toddlers’ transition to out-of-home day care: Settling into a new care environment. Infant Behavior and Development, 35(3), 439-451.

Hilppö, J., Rainio, A., Rajala, A. & Lipponen, L. (26.4.2020). Children and the COVID-19 Lockdown: From Child Perspectives to Children’s Perspectives. Cultural Praxis [artikkeli]. http://culturalpraxis.net/wordpress1/2020/04/26/children-and-the-covid-19-lockdown-from-child-perspectives-to-childrens-perspectives.

Holm, O. (1999). Analyses of longing: Origins, levels, and dimensions. The Journal of Psychology, 133(6), 621–630.

Jung, J. (2011). Caregivers' playfulness and infants' emotional stress during transitional time. Early Child Development and Care, 181(10), 1397–1407.

Juutinen, J. (2018). Inside or outside? Small stories about the politics of belonging in preschools (Acta Universitatis Ouluensis. E, Scientiae rerum socialium) [väitöskirja, Oulun yliopisto]. JULTIKA Oulun yliopiston julkaisuarkisto. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1881-6.

Kallionpää, K. (25.5.2020). Koronakevään lapset. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006517754.html.

Lastensuojelun keskusliitto. (4.5.2020). “Korona on tylsä ja tyhmä” – Poikkeustila lapsen silmin [blogikirjoitus]. https://www.lskl.fi/blogi/korona-on-tylsa-ja-tyhma-poikkeustila-lapsen-silmin.

MLL (2.4.2020). Lapset puhuvat koronasta, mitä aikuinen voi tehdä? [uutinen]. https://www.mll.fi/uutiset/lapset-puhuvat-koronasta-mita-aikuinen-voi-tehda.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (7.4.2020). Kuntakysely: Kuntien järjestämään varhaiskasvatukseen osallistuu keskimäärin 22 prosenttia lapsista, 1.-3. luokkien lähiopetukseen 9 prosenttia [tiedote]. https://minedu.fi/-/kuntakysely-kuntien-jarjestamaan-varhaiskasvatukseen-osallistuu-keskimaarin-22-prosenttia-lapsista-1-3-luokkien-lahiopetukseen-9-prosenttia.

Parikka, V. (24.5.2020). Soturiprinsessojen koti. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006516250.html.

Pursi, A. (27.12.2020). Huomioita varhaiskasvatuksen aloituksesta. Varhaiskasvatuksen opettajien liitto (VOL) [blogikirjoitus]. https://www.vol.fi/blogit/huomioita-varhaiskasvatuksen-aloituksesta.

Salonen, E. (2020). Pienet lapset varhaiskasvatuksen vuorohoidossa: Epätyypillisten hoitoaikojen merkitys kuulumisen neuvottelulle ja rakentumiselle (JYU Dissertations) [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. JYX Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71224.

Tiessalo, P. (22.5.2020). Korona hiipi lasten leikkeihin, ja se tekee lapsille myös hyvää. Yleisradio. https://yle.fi/uutiset/3-11344295.

Yuval-Davis, N. (2011). The politics of belonging: Intersectional contestations. London: SAGE Publications Ltd.

Valtioneuvosto. (16.3.2020). Valtioneuvoston linjaukset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen järjestäjille koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi [artikkeli]. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvoston-linjaus-suosituksista-varhaiskasvatuksen-esiopetuksen-perusopetuksen-lukio-ja-ammatillisen-koulutuksen-korkeakoulutuksen-vapaan-sivist?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_groupId=1410845.