Museoihin tallennetut esineet ovat todisteita menneisyydestä, aineistoa kulttuuriselle tutkimukselle ja tulkinnoille. Ne ovat myös ihailun kohteita ja kysymysten herättäjiä. Samalla museoesineillä on kyky herättää muistoja, nostattaa tunteita ja saada museovieras nostalgian pyörteisiin. Museossa esineet luovat myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kiinnittävät meidät menneisyyteen.

Näitä ja monia muita ajatuksia heräsi aloittelevan tutkijan mielessä, kun keväällä 2024 sain ilon ja kunnian tarkastella Lastentarhamuseon kokoelmiin kuuluvien laululeikeissä käytettyjen päiväkoti Pihlajan lasten roolivaatteiden kulttuurisia ja affektiivisia merkityksiä ja niiden muodostumista osana museologian maisterintutkielmaani. Tutkielman kohdistuminen olemassa olevaan museokokoelmaan tarjosi paitsi konkretiaa teoreettisen pohdinnan rinnalle, myös ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua ja syventyä esineiden historiaan, kontekstiin ja merkityksiin tavalla, jota itselläni konservaattorina on hyvin harvoin muun kokoelmatyön ohessa aikaa tehdä. Esittelen tässä tekstissä helsinkiläisestä päiväkoti Pihlajasta vuonna 2019 lahjoitetun lasten roolivaatteiden kokonaisuuden viitaten tutkielmassa tekemiini havaintoihin ja tulkintoihin.

Laulusalista museon kokoelmiin

Roolivaatteet ovat peräisin Helsingin Meilahdessa vuonna 1953 avatusta päiväkoti Pihlajasta, josta ne siirtyivät Lastentarhamuseolle osana suurempaa vuosina 2018–2019 tehtyä esinelahjoitusta. Lahjoituksen taustalla oli Pihlajan alkuperäisten tilojen sulkeutuminen ja toiminnan siirtyminen uusiin tiloihin. Sillä Pihlajatie 32:ssa lähes 70 vuotta toimineella päiväkodilla koettiin olevan merkitystä osana meilahtelaista kyläyhteisöä, sen historian toivottiin säilyvän ja tulevan muistetuksi ja kerrotuksi myös tulevaisuudessa.

Pihlajan lasten roolivaatteiden kokonaisuus muodostuu yhteensä 28 objektista. Kokonaisuuteen kuuluu niin yksittäisiä päähineitä ja asusteita kuin kokonaisia asukokonaisuuksia. Roolivaatteet ovat päiväkodin opettajien ja hoitajien itse valmistamia ja materiaaliltaan ne ovat pääosin tekstiiliä, mutta osassa on käytetty myös paperia ja rautalankaa. Roolivaatteiden valmistus ja aktiivinen käyttö sijoittuu 1970-luvulta ja 1990-luvun loppuun.

Roolivaatteita on käytetty ohjatuissa laululeikeissä. Niitä ei siis annettu lapsille vapaaseen leikkiin, vaan jokainen asu ja asuste oli tarkkaan valmistettu tiettyä laulua ja roolia varten. Laululeikkejä leikittiin Pihlajassa lähes päivittäin. Puolen tunnin laulu- ja leikkihetkeen kokoonnuttiin päiväkodin yhteiseen laulusaliin joko yksi ryhmä kerrallaan tai muutama ryhmä yhdessä. Laulua säestettiin pianolla tai kitaralla.