Lastentarhamuseon joulunaika ja uusi vuosi 2025
11/12/2024
Lasten roolivaatteet tutkimusaineistona
Museoihin tallennetut esineet ovat todisteita menneisyydestä, aineistoa kulttuuriselle tutkimukselle ja tulkinnoille. Ne ovat myös ihailun kohteita ja kysymysten herättäjiä. Samalla museoesineillä on kyky herättää muistoja, nostattaa tunteita ja saada museovieras nostalgian pyörteisiin. Museossa esineet luovat myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kiinnittävät meidät menneisyyteen.
Näitä ja monia muita ajatuksia heräsi aloittelevan tutkijan mielessä, kun keväällä 2024 sain ilon ja kunnian tarkastella Lastentarhamuseon kokoelmiin kuuluvien laululeikeissä käytettyjen päiväkoti Pihlajan lasten roolivaatteiden kulttuurisia ja affektiivisia merkityksiä ja niiden muodostumista osana museologian maisterintutkielmaani. Tutkielman kohdistuminen olemassa olevaan museokokoelmaan tarjosi paitsi konkretiaa teoreettisen pohdinnan rinnalle, myös ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua ja syventyä esineiden historiaan, kontekstiin ja merkityksiin tavalla, jota itselläni konservaattorina on hyvin harvoin muun kokoelmatyön ohessa aikaa tehdä. Esittelen tässä tekstissä helsinkiläisestä päiväkoti Pihlajasta vuonna 2019 lahjoitetun lasten roolivaatteiden kokonaisuuden viitaten tutkielmassa tekemiini havaintoihin ja tulkintoihin.
Laulusalista museon kokoelmiin
Roolivaatteet ovat peräisin Helsingin Meilahdessa vuonna 1953 avatusta päiväkoti Pihlajasta, josta ne siirtyivät Lastentarhamuseolle osana suurempaa vuosina 2018–2019 tehtyä esinelahjoitusta. Lahjoituksen taustalla oli Pihlajan alkuperäisten tilojen sulkeutuminen ja toiminnan siirtyminen uusiin tiloihin. Sillä Pihlajatie 32:ssa lähes 70 vuotta toimineella päiväkodilla koettiin olevan merkitystä osana meilahtelaista kyläyhteisöä, sen historian toivottiin säilyvän ja tulevan muistetuksi ja kerrotuksi myös tulevaisuudessa.
Pihlajan lasten roolivaatteiden kokonaisuus muodostuu yhteensä 28 objektista. Kokonaisuuteen kuuluu niin yksittäisiä päähineitä ja asusteita kuin kokonaisia asukokonaisuuksia. Roolivaatteet ovat päiväkodin opettajien ja hoitajien itse valmistamia ja materiaaliltaan ne ovat pääosin tekstiiliä, mutta osassa on käytetty myös paperia ja rautalankaa. Roolivaatteiden valmistus ja aktiivinen käyttö sijoittuu 1970-luvulta ja 1990-luvun loppuun.
Roolivaatteita on käytetty ohjatuissa laululeikeissä. Niitä ei siis annettu lapsille vapaaseen leikkiin, vaan jokainen asu ja asuste oli tarkkaan valmistettu tiettyä laulua ja roolia varten. Laululeikkejä leikittiin Pihlajassa lähes päivittäin. Puolen tunnin laulu- ja leikkihetkeen kokoonnuttiin päiväkodin yhteiseen laulusaliin joko yksi ryhmä kerrallaan tai muutama ryhmä yhdessä. Laulua säestettiin pianolla tai kitaralla.
Trikookankaasta ommeltu pupupäähine (PI0072), paksusta tyllistä ja rautalangasta valmistetut keijunsiivet (PI0064) ja paperinen kukkapanta (PI0070). Lastentarhamuseon esinekokoelma. Kuvaaja: Sanni Andersen.
“Kalliolle kukkulalle” -esitys Pihlajan kevätjuhlassa vuonna 1983.
Kuvassa Pihlajan kokoelmaan tallennettuja hameita ja otsanauhoja (PI0075), sekä liivejä (PI0076). Lastentarhamuseon valokuvakokoelma.
Tutkielmani aineiston perusteella roolivaatteet ovat olleet keskeinen osa laululeikkejä. Roolivaatteiden tehtävänä on ollut paitsi elävöittää laulua ja ruokkia mielikuvitusta, myös innostaa ja rohkaista lapsia mukaan leikkiin sekä auttaa keskittymään ohjattuun toimintaan. Lisäksi laululeikkien kautta on tutustuttu muun muassa vuodenkiertoon, juhlapyhiin ja perinteisiin sekä eri kansallisuuksiin ja kulttuureihin.
Eri kansallisuuksiin Pihlajan lasten roolivaatteista viittaavat kaksi lapinpuvun päähinettä (PI0065:1-2) sekä hollantilaishattu (PI0079). Ammatteja edustavat leipurin hattu (PI0074) ja kaksi posteljoonin laukkua (PI0067:1-2). Lumiukko- (PI0068:1-2) ja piparkakkuasut (PI0063:1-2) puolestaan liittyvät talvi- ja jouluaiheisiin laululeikkeihin. Lisäksi Pihlajan lasten roolivaatteisiin voidaan liittää klassikoksi asti muodostuneita laululeikkejä, kuten Prinsessa Ruusu linnassa, Pieni tytön tylleröinen ja Kalliolle kukkulalle.
Laululeikit rekvisiittoineen olivat lapsille ennen kaikkea leikkiä, mutta suomalaisen varhaiskasvatuksen historiaa lukiessa huomaa, että ne ovat olleet myös keskeinen osa lastentarhojen toimintakulttuuria ja varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa lähes koko 1900-luvun ajan. Laululeikkien perinteen voidaankin katsoa juontuvan Friedrich Fröbelin kasvatusaatteesta, jolla on ollut keskeinen rooli suomalaisen varhaiskasvatuksen rakentumisessa ja kehittymisessä.
Esineiden äärellä, aineellisen ja aineettoman perinnön välissä
Tutkielmassani kysyn: mitä merkityksiä päiväkoti Pihlajan lasten roolivaatteisiin voidaan museossa liittää ja mistä nämä merkitykset muodostuvat? Samalla pohdin, mikä rooli fyysisillä esineillä on, kun rakennamme käsitystä historiasta ja itsestämme osana sitä, ja miten esineet voivat heijastaa menneisyyden tapahtumia ja kokemuksia vielä vuosikymmentenkin jälkeen.
Aineellisena perintönä roolivaatteet kantavat Lastentarhamuseon kokoelmiin tallennettuna mukanaan myös aineetonta perintöä: kulttuurisia tapoja ja perinteitä sekä muistoja, tunteita ja affekteja. Tutkielmani keskeiseksi tarkastelun kohteeksi nousikin laululeikkeihin ja niissä käytettyihin roolivaatteisiin sekä päiväkoti Pihlajaan liitetyt kokemukset ja muistot. Aineistona käytin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tallentamaa Lastentarha- ja päiväkotimuistot -muistitietoaineistoa (2011-2012), sekä kahdelle Pihlajan entiselle työntekijälle tekemääni haastattelua.
Muisti- ja muistelutiedon kautta saatiin paitsi lisättyä Lastentarhamuseonkin kaipaamia kontekstitietoja Pihlajan roolivaatteiden valmistus- ja käyttöhistoriasta, myös muodostettua käsitystä siitä, miten laululeikkeihin on suhtauduttu, minkälaisia muistoja niihin liittyy ja miten roolivaatteet on koettu osana laululeikkejä. Tämän kaiken voidaan katsoa vaikuttavan Pihlajan roolivaatteiden museoarvoon sitä kohottamalla.
Prinsessa Ruusu linnassa. On pahan noidan pauloissa, pauloissa… ja Minä olen pikkupoika posteljoon’, kiertelen ympäri Suomen maan, muistuvat mieleen, kun katselee päiväkoti Pihlajan lasten roolivaatteita. Eläinpäähineet, posteljoonin laukut, kreppipaperista rypytetyt ruusurannekkeet asettuvat kaikki osaksi suomalaista lastentarha- ja päiväkotitoiminnan historiaa ja laululeikkien perinnettä. Samalla ne kiinnittyvät osaksi meilahtelaisen päiväkoti Pihlajan lähes 70-vuotista toimintaa rakastetulla Pihlajatiellä.
Silkkipaperista, nyöristä ja kuminauhasta valmistettu ruusuranneke (PI0080). Lastentarhamuseon esinekokoelma. Esinetunnistekuva: Eliisa Jäntti.
Tämän tutkielman yhteydessä tekemäni haastattelu äänitettiin ja kopio äänitteestä liitettiin osaksi Lastentarhamuseon muistitietoarkistoa, josta se tullaan myöhemmin siirtämään Työväen Arkistoon. Peilaamalla päiväkoti Pihlajan lasten roolivaatteita, tekemääni haastattelua ja SKS:n Lastentarha- ja päiväkotimuistot -muistitietokeruun aineistoa toisiinsa, voidaan kokoelmat saada ikään kuin keskustelemaan keskenään. Roolivaatteiden tarkastelu muistojen kautta osoitti, ettei ainoastaan museoon tallennettu kontekstitieto esineestä, vaan myös yhteisesti jaetut kokemukset ja affektit pitävät roolivaatteiden merkityksiä ja perintöä yllä. Museoesineet ovatkin sekä tulkinnan, että kokemuksen kohteita.
Lämmin kiitos haastatteluun osallistuneille ja Lastentarhamuseon väelle yhteistyöstä!
Sanni Andersén
Pian valmis museologian maisteriopiskelija Jyväskylän yliopistosta
Lähteet: Andersén, Sanni. 2024. Koettuja esineitä ja muisteltuja laululeikkejä - Päiväkoti Pihlajan lasten roolivaatteiden museaaliset merkitykset. Jyväskylän yliopisto. osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97076.
