Lastentarhamuseon historiaa

Lastentarhamuseo sijaitsee vuonna 1908 valmistuneessa lastentarhatyön historiaa hehkuvassa Ebeneser-talossa. Museon ensimmäinen perusnäyttely aukesi yleisölle vuonna 1998.

Ebeneser-säätiön hallitus teki ”Lastentarhatyön ja -koulutuksen museon" perustamisesta periaatepäätöksen vuonna 1997. Museota oli suunniteltu pitkään ja sen perustamisesta haaveiltu jo vuosia. Erilaisia lastentarhatyön historiaan liittyviä esineitä oli lahjoitettu Ebeneser-säätiölle jo ennen Lastentarhamuseon perustamista, mikä käy ilmi vanhoista säätiön hallituksen pöytäkirjoista. Esimerkiksi vuonna 1987 todetaan seuraavaa: ”[Lastentarhanopettaja]opiston veistonopetus siirtyy syksyllä 1987 pois Ebeneseristä. Hallitus päätti, että sellaiset vanhat veistotyövälineet, joilla mahdollisesti on museoesineenä arvoa ja jotka aikoinaan on säätiön varoilla hankitut, jätetään Ebeneseriin. Muut välineet luovutetaan opiston omistukseen.” Arkistomateriaalia oli tallennettu jo pitkään ennen museon perustamista.

Lastentarhamuseon (jota kutsuttiin aluksi myös Lastentarhatyön museoksi) perustamiseen suuresti vaikuttaneita henkilöitä olivat muun muassa opetusneuvokset Siiri Valli (1919–2005) ja Pirkko Salpakivi (1931–2010). Ensimmäiseen museotyöryhmään kuuluivat heidän lisäkseen intendentti Heli Halste-Korpela Helsingin kaupunginmuseosta, arkkitehti Aino Tuori sekä Ebeneser-säätiön toiminnanjohtaja Maija Meretniemi. Kiittäminen on myös Kaarina Wuoristoa (1911–2005) – museota on myöhemmin voitu kehittää sekä hänen että Siiri Vallin testamenttilahjoitusten turvin.

Ensimmäinen perusnäyttely avattiin 1.9.1998 Ebeneser-talon 4. kerroksessa 110-vuotiaan kansanlastentarhatyön kunniaksi ja se sai nimekseen ”Leikki – oppiminen – työ”. Juhlavuoden myötä sitä kutsuttiin myös juhlanäyttelyksi. Näyttelystä kertovan tiedotteen mukaan ”näyttelyssä luodaan katsaus lelujen ja toimintamuotojen muuttumiseen vuosien saatossa, esitellään Fröbelin ja muiden aikalaisten pedagogiikkaa välineistöjen avulla, kerrotaan lastentarha-aatteen tulosta Suomeen ja lastentarhojen menetelmistä.” Ensimmäinen näyttely oli avoinna keskiviikkoisin klo 12–15 ja pääsymaksut yksittäisiltä kävijöiltä 20 mk. Lapsiryhmiä vastaanotettiin erillisen sopimuksen mukaan ja päiväkotiryhmän vierailun hinta oli 50 mk.

Näyttelyn aiheena oli suomalaisen lastentarhatyön muotoutuminen 1800-luvulta alkaen, minkä lisäksi esiteltiin esimerkiksi vaihtoehtopedagogiikoita ja muita kansainvälisiä virtauksia. Aihepiiri oli laaja ja näyttelyssä sitä käsiteltiin sekä yksittäisten esineiden, pienten interiöörien että erilaisten tekstitaulujen kautta.

Lastentarhamuseon ensimmäisen perusnäyttely oli esillä Ebeneser-talon neljännessä kerroksessa.

Ensimmäisen perusnäyttelyn veistonurkkaus representoi lastentarhan ja päiväkodin veistotilaa.

Esinekokoelma syntyy ensimmäisen näyttelyn myötä

Vuonna 1998 avatun uuden museon ensimmäiseen näyttelyyn koottiin esineitä, joita Ebeneser-talon vintillä ja kellarissa oli vuosia säilytetty. Näyttelyä varten pyydettiin myös esinelahjoituksia ja -lainoja esimerkiksi seuraavanlaisella lehti-ilmoituksella:

”Löytyykö? Ebeneser-säätiö valmistelee Kansanlastentarhatyön 110v. merkeissä museonäyttelyä, jonka aiheena on lastentarhatyön pedagogiset sisällöt. Museonäyttely avataan yleisölle 31. elokuuta 1998. Olemme parhaillaan laatimassa näyttelylle käsikirjoitusta ja arvioimassa kokoelmia. Muutamia esineitä peräänkuulutamme HANNAN avulla. Onko jonkun päiväkodin varastoissa läkkipeltistä nukenvaatteiden pesusoikkoa ja kukankastelukannua, itsetehtyä almanakkatelinettä? Samoin tarvitsemme eri vuosikymmeniltä lastentarhanopettajan työtakkeja. Tarvitsemme myös Steiner ja Freinet-pedagogiikkaan liittyvää esineistöä. Mikäli varastossanne on jotain muuta museoon sopivaa säilytettäväksi kertomaan tuleville polville menneistä ajoista, otamme mielellämme vastaan. Ebeneser-säätiö huolehtii lähettämiskustannuksista. Tavarat voi joko lahjoittaa museolle tai antaa näyttelyyn lainaksi."

Esinekeräyksen myötä ensimmäiset esineet lahjoitettiin virallisesti museokokoelmaan. Museon ydinkokoelma muodostuu talossa olleista lastentarhan ja seminaarin esineistä ja ovat pääosin kokoelmalöytöjä talon sisältä. Sen rinnalle on koottu myöhemmin lahjoituksina muualla toimineiden lastentarhojen ja päiväkotien esineistöä sekä yksityislahjoituksia esimerkiksi opiskeluajoilta.

Vuonna 2002 perusnäyttelyä uudistettiin saman museotyöryhmän voimin liittämällä siihen teemoja lastentarhanopettajakoulutuksen muotoutumisesta. Työryhmän tehtävänä oli ”museonäyttelyn uudistaminen lastentarhanopettajakoulutuksen 110 v. juhlaksi”. Näyttelyyn tehtiin muutoksia vaihtamalla joidenkin vitriinien paikkaa, korvaamalla esineitä toisilla ja erityisesti lisäämällä lastentarhanopettajakoulutuksesta kertovia tekstitauluja. Vaikka perusnäyttely pysyi osittain samana, uuden kokonaisuuden nimeksi tuli ”Lastentarhanopettajakoulutus 110 vuotta: tieto – taito – yhteistyö” (joskin useimmiten käytettiin vain nimen alkuosaa).

Uusi perusnäyttely vahvistaa museopedagogista roolia

Vuonna 2006 alettiin pohtia perusnäyttelyn kokonaisuudistusta. Tarve lapset huomioivalle, toiminnalliselle museolle oli ilmeinen. Vuoden 2006 toimintasuunnitelmassa todetaan: ”Museotoimintaa pyritään kehittämään siihen suuntaan, että se tarjoaisi enenevässä määrin elämyksiä vanhoista lastentarha-ajoista myös lapsiryhmille. Tämä edellyttää museopedagogisen toiminnan kehittämistä.”

Vuonna 2008 perustettiin uusi museotyöryhmä, johon kuuluivat silloinen maakuntamuseotutkija Ulla Teräs, arkkitehti Aino Tuori, dosentti Jan Löfström, intendentti Heli Halste-Korpela, päiväkodinjohtaja Tupu Nyström sekä Ebeneser-säätiöstä toiminnanjohtaja Maija Meretniemi, sihteeri Hannamari Rechardt ja museotyöntekijä Silja Järventausta, joka laati näyttelyn käsikirjoituksen museotyöryhmän ajatusten pohjalta.

Viimein vuonna 2009 avattiin nykyinen, täysin uudistettu perusnäyttely Ebeneser-talon 3. kerroksessa. Osaksi näyttelyä otettiin myös talon 1. kerroksessa sijaitseva entinen talonmiehen huone, joka nimettiin näyttelyssä ”Matkan alku” -nimiseksi huoneeksi – sieltä alkaa matka entisajan lastentarhaan. Lähtökohdaksi otettiin lasten oppiminen toiminnan ja leikkien kautta.

Näyttelyn aihepiiriä tarkennettiin ja uuden näyttelyn nimeksi tuli ”Kansanlastentarha – Helsinginkatu 3–5”. Koko lastentarhatoiminnan ja lastentarhanopettajakoulutuksen historian sijaan huomio kiinnitettiin erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Ensimmäisen perusnäyttelyn teemat, leikki, oppiminen ja työ, kulkivat kuitenkin mukana ja ovat näkyvillä tälläkin hetkellä. Lapset huomioitiin asettamalla esineet ja tekstit lasten korkeudelle, ja useista museoesineistä valmistettiin toisintoja lasten tutkittavaksi. Kaikki leikittävä materiaali sijoitettiin helposti saataville.

Uuden perusnäyttelyn myötä Lastentarhamuseon museopedagoginen rooli vahvistui. Päiväkotiryhmiä alkoi vierailla jatkuvasti enemmän, ja palaute oli positiivista. Uudenlaisia opastuskokonaisuuksia kehitettiin. Museo oli avoinna keskiviikkoisin klo 12–18. Samaan aikaan alettiin Museon ystävien avulla järjestää kerran kuukaudessa lauantaitapahtumia, joiden kävijämäärät niin ikään kasvoivat vähitellen hyvinkin suuriksi.

Museotyöryhmä totesi vuonna 2010: ” (--) uudistuneella Lastentarhamuseolla on ollut erittäin lupaava alku, ja toimintaa on ehdottomasti syytä jatkaa ja kehittää edelleen.”

Lapsiryhmäopastuksella lapset saivat uuden perusnäyttelyn myötä pukeutua työtakkeihin ja -essuihin. Kuvassa lapset tutkivat pihaleikeistä ja -pedagogiikasta kertovan näyttelyhuoneen talvipuolen suksia, kelkkoja ja liukureita.

Uusi perusnäyttely vuodelta 2009. Kuva: Kimmo Brandt.

Uudessa perusnäyttelyssä erilliseen näyttelytilaan toteutettiin Johtajattaren huone, jossa pääsi syventymään varhaiskasvatuksen kirjallisuuteen sekä kuuntelemaan radiosta kuunnelmia. Kuvaaja: Kimmo Brandt.

Lastentarhamuseo tänään

Perusnäyttelyä on uusittu vuosien saatossa osittain. Joitain esineitä on vaihdettu toisiin samankaltaisiin, jotta rasitus yksittäiselle museoesineelle ei käy liian suureksi. Vuonna 2016 avattiin 1. kerroksen aulaan vanhan ajan sekatavarakauppaa muistuttava kauppaleikki Toimela. Suurimpana muutoksena on vuonna 2021 toteutettu näyttelyyn kuuluvan Johtajattaren huone -kokonaisuuden siirtäminen ja laajentaminen entiseen kokoustilaan, ja entisen Johtajattaren huoneen muuntaminen työpajatilaksi, jossa on parhaillaan ennen tilan pysyvää näyttelyä esillä vaihtuva näyttely Wivin puistikko -hankkeesta.

Myös erilaisia vaihtuvia näyttelyitä on mahtunut matkan varrelle. Esimerkiksi vuonna 2014 toteutettiin Ebeneser-talon ala-aulaan ”Aistit lastentarhamuistoissa” -näyttely, jossa esiteltiin entisten lastentarhalaisten ja päiväkotilaisten aisteihin liittyviä muistoja. Vuonna 2017 Lastentarhamuseon aulan vitriini otettiin ensimmäistä kertaa vaihtuvien näyttelyiden käyttöön. Vaihtuvista näyttelyistä vuodesta 2017 alkaen voit lukea lisää täältä.

Viime vuosina museon aukioloaikoja on laajennettu. Museo on yleisölle avoinna tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 12–19 ja erilaisia tapahtumia järjestetään paljon. Kävijämäärät ovat edelleen kasvussa. Perusnäyttely on pienten uudistusten ja päivitysten myötä kestänyt hyvin aikaa, ja seuraava näyttelyn kokonaisuudistus on jo suunnitteluasteella.